Ikäraja: S
Paritus: hän/sinä
Tyylilajit: draama, hurt, angst
Lyhyesti: Mutta sinä teet sen väärin.
Kirjoittajalta: Natty-boy lukaisi lävitse, kun kirjoitin yllättäen itseni taas.
Lennät sanojesi varjoilla
Miksi sanoisit niin ja tuhoaisit elämän? Jokainen kysyisi sitä, jokainen, ja pilaisi sinunkin elämäsi, jos tietäisi kaiken, mitä taustalla oli.
Mustasukkaisuuden piikittämä huokaisee liian usein ja tahtoo kostaa, aiheuttaa mustasukkaisuutta toiselle. Mutta sinä teet sen väärin, tuhoat hänet ja hänen ajatuksensa ajattelemattomuudellasi. Tuhoat kertomalla sanoja ja tarinoita, näyttämällä hänelle tunteita toisia kohtaan, vaikka et tunne niitä.
Jos tietäisit, miten hän näkee ajattelemattomuutesi, muuttaisitko itseäsi? Vai jatkaisitko leikkiäsi, jolla luulet pitäväsi hänet itselläsi, omanasi? Sinä et tiedä, hänkään ei kai, mutta teitä ei voi pian enää olla, hän ei pysty esittämään tunteetonta.
Tahdotko sinä tätä? Hänen hajoamistaan, tuhoutumistaan lopullista. Vai tahdotko osoittaa hänelle jotain, saada hänet näkemään maailman eri tavoin? Ymmärtämään ajatusmaailmaasi, joka on mustasukkaisuudestasi vääristynyt ja muuntanut hyvän pahaksi, ystävän rakastajaksi. Jossa se, mitä tapahtuu todellisuudessa, muuntuu pahimmaksi mitä voit kuvitella.
Sinulle kaikki ovat hirviöitä. Kilpakosijoita, vihamiehiä.
Onko ihmekään, jos välinne viilenevät ja hän tuijottaa sinua kauempaa miettien voiko mikään enää onnistua ja pelastaa teitä aiheuttamaltasi tuholta?
Oletko todella liiaksi kiinni tunteissasi ettet voi nähdä mitä teet hänelle? Mitä teet itsellesikin koko ajan, tuhoat rakkauden, joka oli tarkoitettu, epäilemällä häntä siitä ja tuosta (vaikket sinä edes koskaan ole mitään todellista nähnyt)?
Mustasukkaisuutesi on hajottanut hänet jo. Sinä et ole kaukana samasta pisteestä. Pian molemmat, särkyneitä epätäydellisiä, ja ehkä huomaat mitä olet tehnyt.
Ehkä koetat jopa korjata erheitäsi.
Täysin kokonaisia teistä ei enää saa eikä hänen luottamuksensakaan voi täydelliseksi palata. Sinä olet sen varmistanut.
