nimi: Kukkaset kedolla kuihtuivat jo
kirjoittaja: Sees
ikäraja: S
paritus: Draco/OFC (Livy)
tyylilaji: angst, fluffy, drama
vastuuvapaus: En omista hahmoista kuin Livyn.... enkä saa rahaa
A/N: Aaaah, noin miljoonan luetun Draco-ficin jälkeen olen ihastunut Dracoon ja mieltynyt ajatuksesta, että Draco ja oma hahmoni Livy kuuluvat yhteen... Osallistuu FF100:seen sanalla
095. Oma valinta (kukkaketo)Kukkaset kedoilla kuihtuivat jo
Istun hiljaa sänkyni päädyssä ja tuijotan kartanon ikkunasta ketoa, jolla me leikimme niin kauan sitten.
Pienet lapset juoksevat kauniitten, kultaisten, punaisten ja sinisten kukkasten keskellä nauraen. Pian pienet jalat väsyvät, ja lapset kaatuvat vierekkäin. Sysimustat hiukset vasten pojan lumivalkeita kutreja. Iloinen ja helisevä nauru purkautuu pojan huulilta.Huomaan pienen kyyneleen poskellani. Pyyhkäisen sen voimakkaasti pois, ja yritän kovettaa sisimpäni; Malfoyt eivät itke. Eivät ainakaan pienten kuraveristen takia.
Petän itseäni.
"Draco, ollaankos me aina ystäviä?" mustahiuksinen lapsi kysyy hiljaa. Vaaleatukkainen poika hiljenee ja mutristaa huulian. "Livy, me ollaan ystäviä niin kauan, kuin tämä keto kukkii..." Iloiset siniset silmät tuijottivat jäänharmaisiin. "Vanno se!"
Poika vannoi.Isä ei pitänyt ystävästäni. "Veri ennen tunteita!" sanoi hän.
Annan luonnolleni periksi nyt, kun kukaan ei näe minua, ja annan muutaman kyyneleen valua.
Kun lähden huoneestani, pyyhin itkuiset kasvoni.
Kukaan ei saa tietää heikkouttani.
Malfoyt eivät itke.
Vilkaisen kuitenkin viimeisen kerran kedolle, jossa olimme tietämättämme onnellisia.
Kukkaset kedolla kuihtuivat jo, ajattelen kitkerästi.
