Tämä oli kyllä kieltämättä erittäin suloinen! Oli tosi ihana lukea tällainen pieni, lyhyt ja hellyttävä teksti näin iltasella. Tällaiset suloisuudet on aina ihanaa piristettä.
Vaikka raapaleita onkin joskus hieman hankala kommentoida niin yritän silti saada jonkinmoisen kommentin aikaiseksi. Viime aikoina kun on ainakin omalla kohdalla jäänyt ficcien kommentointi melko vähälle - johtuen kyllä osittain omasta laiskuudestakin. Mutta niin, itse ficciin. Draco oli jotenkin tosi ihana hahmovalinta tähän, vaikka hän kirjoissa vaikuttaakin omalla tavallaan kylmältä ihmiseltä. Tai ehkä juuri se tähän toikin sen oman vivahteensa. Oli ihanaa lukea huolehtivasta Dracosta joka rakastaa omaa lastaan paljon ja aidosti. Oli jopa kaunista, kuinka Dracosta tuntui huokuvan tässä ficissä isällinen rakkaus poikaansa kohtaan, vaikka sitä ei kirjojen perusteella osaisi uskoakaan. Ehkä se on niin, että oma lapsi saa kovemmankin ihmisen heltymään.
Hänellä oli nälkä.
Tykkäsin tästä omalla tavallaan lopetuksena. Vaikka tämä ehkä rikkoikin ficin tyynen ja rauhallisuutta huokuvan tunnelman, ei se minusta siltikään ollut huono asia. Se toi tähän arkisuutta, sitäkin millaista elämä pienen vauvan kanssa on - täytyy huolehtia ettei lapsella ole nälkä, kylvettää, vaihtaa vaipat... Ja tästä kohdasta myös huomasi kuinka Draco todella välitti ja huolehti pojastaan.
Kieli oli tässä sellaista kivan yksinkertaista, mikä oikeastaan sopikin tämän tekstin tunnelmaan hyvin. Tämä ei edes kaivannut mitään sanoilla taiteiluja, vaan tämä oli juuri hyvä näin. Jos tämä olisi kieletään ollut kovin taiteelliseksi tehty, niin se olisi ehkä syönyt tämän tekstin tehoa. Jotenkin tällaiseen sopii vain sellainen selkeä, yksinkertainen kieli.
Apua, meni melkein täysin ihkutukseksi tämä kommentti. Mutta kiitos vielä kerran tästä söpöydestä!
