Kirjoittaja: Pinkkura
Ikäraja: S varmuudenvuoksi
Paritus: Harry/Ginny, Draco/Harry ja mainintana Ginny/Draco [kolmiodraama siis]
Genre: angstdramaromance
Yhteenveto: Pyh. Maailmanpelastaja on pelkuri.
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat Rowlingille, enkä saa tästä tarinasta rahaa. Omistan siis vain tämän tarinan ja tuon runoilun tuossa.
Varoitukset: Kiroilua, pari mainintaa seksistä ja humala. Voipi olla, että siinä kaikki, mutta sanokaa jos unohdin jotain.
A/N: Ensimmäinen ns. "kappale" on Ginnyn näkökulmaa, toinen Dracon ja kolmas Harryn. Omistan tämän kahdelle rakkaalle IRL - ystävälleni, joiden nimeä en tässä nyt mainitse. Hyvää syntymäpäivää toiselle heistä<3 Tämä kaikella rakkaudella hänelle, vaikka... Sitä ei uskoisi. Kommenteita rakastan.
Yhden kortin varaan
Pelkkä ajatus saa silmäni kyyneliin
- kerran samassa veneessä kelluttiin.
Pyörryttää. Kasvoni ovat tuhriutuneet kyyneliin, hengitys ei kulje. Ripsiväri sekoittuu katkeriin pisaroihin, mustaa vettä... Värähdys kulkee läpi koko vartalon - menetystä on vaikea kestää. Asiaa ei myöskään auta yhtään se, että menetys tapahtui seurustelumme vuosipäivänä. Kuinka kehtasitkaan.
Inho ilmaantuu huulilleni, nojaan kylmään seinään. Kaikki aistini ovat teroittuneet äärimmilleen, mikä tarkoittaa, että tunsin sydämeni paukkeen kylkiluita vasten, kuulin kiivaan hengityksen ja hiljaisuuden syyttävän huminan korvissani. Vitun Malfoy! Aina pilaamassa toisten elämän! Kiihkeä suudelma ja siirtyminen toiseen huoneeseen - en edes halua tietää mitä siellä tapahtui.
Tässä sitä ollaan, kunnon kännissä kerrankin. Julma, mielipuolinen nauru hyppii seinillä ja nurkissa, kylmä viima hivelee ohimennen kasvoja.
Uskoin, luotin, rakastin,
kunnes sen naisen takia sydämeni pakastit.
Verenpetturi Weasley! Miten Potter voikaan valita hänet - vihan vääristämä raivo kasvoilla - minun sijaani?! Olen paljon parempi kuin se, saastainen likainen tyttö, joka ei edes osaa tuottaa pojalle kunnon mielihyvää. Otsani on kiinni seinässä, kun nyrkkini lietsoo vihaa ja tuskaa, aiheuttaen paukahduksen toisensa perään. Tyhjyyden tunteet repivät suloista aamunkajoa sirpaleiksi, kaikki tuntuu hajoavan käsiin.
Polvet notkahtelevat, koko vartaloni valuu lattialle. Hiljalleen, kuin hidastetussa elokuvassa. Absurdia luulla, että Herra Potter valitsisi minut, tietysti, mutta Hän sai minut luulemaan niin. Sitä kadun enemmän kuin mitään. Sitä suudelmaa ja sitä toista huonetta, missä sattui olemaan sänky. Miksi hetken onnellisuudesta täytyy maksaa tälläinen hinta? Se oli... Uskomatonta, mutta olisihan minun, olenhan sentään Malfoyn perillinen, tietää kuka leikkii tunteillani.
"GRAAAAAAAAAAAAAAAAAH!"
Varpaitani talloit,
hyväilin huulillani sinua,
löit, hakkasit,
suutelin pois mustelmiltasi kivun.
Raastava huuto täytti yhden ainoan huoneen, mutta kukaan ei kuullut. Ei kukaan. Posliininen kumiankka pirstoutui miljooniksi sirpaleiksi osuessaan seinään, mutta polttava vesi kasteli edelleen mustia hiuksiani. Vihreät silmäni harhailivat huoneessa, kylpyhuoneessa, löytämättä kuitenkaan uutta tavaraa mitä heittää tai edes kiintopistettä. Kädet tärisivät, minä tärisin. Tällä kaikella ei ollut mitään tarkoitusta, olin varma siitä.
Miksi helvetissä menin panemaan Malfoyta, kun olin Ginnyn kanssa? [Pakko myöntää, että se oli upeaa kuitenkin..] Miksi, miksi, miksi?! Vastaus on yksinkertainen, olen rakastunut molempiin, enkä kestänyt olla erossa kummastakaan. Idioottimaista touhua. En voi enää olla punapään tai blondin kanssa samassa huoneessa - se tekee liian kipeää. Muistuttaa siitä yhdestä yöstä, minkä he viettivät yhdessä. Nyt kuitenkin; Minulla oli perhe, oli elämä. Pilasin sen hetken mielijohteesta, aloin jossitella. Jos hän ei tulekaan, niin kukaan ei nää. Jos sitä ja jos tätä. Kannattiko? Ei.
Rikkoutuneiden astioiden ääni kantautuu keittiöstä ja kohta paukahtaa ovi. Siitä ovesta lähtivät molemmat, joita rakasta. Malfoy ja Weasley. Weasley lähti kuitenkin jo aikaisemmin, nyt se selvästi oli Malfoy. Mahtavaa. Ole ylpeä itsestäsi Harry Potter - ajatus ei auttanut yhtään. Ihan kuin nyt voisin peruuttaa kaiken, seisomalla suihkussa tekemättä mitään. Pyh. Maailmanpelastaja on pelkuri.
Yhden kortin varaan hän ripusti kaiken,
turhaan.
Mitä jäikään,
paha mieli ja
tyhjä kuori.
