Nimi: Saippuakupla
Kirjoittaja: Tyynis
Ikäraja: S
Genre: Draama
Paritus: sivussa Molly/Arthur
Disclaimer: En omista hahmoja, ne ovat J.K. Rowlingin luomia, kunnia niistä hänelle. Minä vain leikin ilman mitään taloudellista hyötyä. Kappaleesta kunnia menee Juha Tapiolle.
Summary: Millaista olisi lasten elämä, jos Mollylla ja Arthurilla ei ole aina helppoa?
A/N: Noniin pitkästä aikaa sain kirjoitettua jotain Potter-fandomia. Tämä tulee Weasleyn perhepotrettiin Fredillä ja Oi Doris – eli lauluista teksteihin -haasteeseen Juha Tapion Saippuakuplat biisillä.
Nimi on nyt vähän mielikuvitukseton, mutta kestäkää.
Saippuakupla
Pieni poika hiippailee kostean nurmikon poikki puutarhan perällä sijaitsevalle keinulle ja istuu sille. Ulkona on paljon rauhallisempaa kuin sisällä. Puutarhassa kuuluu linnun laulu ja muutama kana on jo herännyt ja eksynyt harhailemaan pihalle vaimeasti kotkottaen.
Punahiuksinen poika työntää paljailla varpaillaan varovasti vauhtia ruohikosta ja jää hiljalleen keinumaan edes takaisin.
Pihalla tuoksuu kostea ruoho ja kesä.
Pojasta ulkona on paljon mukavampaa olla kuin sisällä. Äiti huutaa isälle ja on sitä mieltä, että isä ei välitä tarpeeksi perheestään vaan on liikaa töissä.
Isä huutaa takaisin, että jonkun pitää tuoda kulta taloon kun on niin paljon suita ruokittavana.
Äiti huutaa, että hän ei ole siihen ainut syyllinen ja lisää vielä, että hän lähtee joku päivä ja jättää isän itse hoitamaan lapsiaan. Yksin.
Aamulla isä selittää aina pojalle, Georgelle ja Percylle, että äiti on vain väsynyt, koska siskon hoitamisessa on niin paljon työtä. Billille ja Charlielle isä sanoo, että hänellä ja äidillä on aikuisten riitoja. Ron on vielä niin pieni, että hänelle ei tarvinnut selittää.
Pisamanaamainen poika jatkaa keinumista ilmavirran sekoittaessa hänen hiuksiaan keinun heilahdellessa edestakaisin. Poika ei ollut herättänyt kaksoisveljeään, kun oli aamulla käynyt tarkistamassa äidin ja isän makuuhuoneessa, nukkuuko siellä kaksi ihmistä. George herätti aina hänet, kun hän meni katsomaan, koska pelkäsi, ettei äiti enää ole kotona.
Poika ei ollut raaskinut herättää veljeään, ettei tämän tarvitsisi pelätä, kun he katsovat vanhempien makuuhuoneeseen. Yöllä poika oli herännyt siihen, että George oli nyyhkyttänyt peittoonsa herättyään itse vanhempien kovaäänisen riitelyyn.
Poika oli kurottautunut ottamaan viereisessä sängyssä makaavaa veljeään kädestä. Sanaakaan sanomatta he olivat kuunnelleen äitinsä uhkaukset lähteä ja isän sanat siitä, että heille lapsille olisi parempi olla ilman äitiä kuin elää äidin kanssa, joka ei halua heitä.
Poika pysäyttää keinun vauhdin raahaamalla paljaita jalkojaan maata pitkin ja nousee keinusta mennäkseen takaisin peittonsa alle. Isä herää kohta töihin ja äiti herää syöttämään Ginnyä. Sen jälkeen äiti tulee herättämään heidät kaikki muut aamupalalle.
Portaiden pielessä on lasipurkissa vähän saippuavettä ja metallitikun päässä oleva rengas.
Charlie oli eilen halunnut puhaltaa saippuakuplia ja Bill oli sekoittanut tälle veden ja taikonut äidiltä salaa metallitikkuun pään renkaaksi.
Poika kastaa varovasti portailla lepäävän tikun haalistuneeseen saippuaveteen ja puhaltaa ison pallon, jossa näkyy sateenkaari, kun aamuauringon säteet osuvat siihen. Poika tuijottaa taivasta kohti kohoavaa palloa niin kauan, kunnes se katoaa näkyvistä. Lentää niin korkealle, ettei sitä enää näy tai hajoaa tuhansiksi saippuavesipisaroiksi.
Poika haluaa kuitenkin uskoa, että saippuakupla lensi taivaaseen asti ja avaa varovasti oven ja hiipi takaisin omaan huoneeseensa peiton alle.
Varoen niin ulko-oven hän sulkee,
on aamu ja uninen maa
Pelkoa yön pakoon hiekalle kulkee,
muut jääneet on nukkumaan
Poikanen vaan ajaa perhosta takaa
ja aurinko käy olallaan
Peloissaan yöt peiton alla hän makaa,
kuuntelee ja odottaa
Puhaltaa saippuakuplansa tuuleen
huikaisevaan siniseen korkeuteen
Silmänsä sulkien toivoo ja luulee
nousta ne voi taivaaseen
Selvästi sen viime yönä hän kuuli,
toinen on lähdössä pois
Hän kiros sen kaiken minkä onneksi luuli,
miten lapsonen ymmärtää vois
Aurinkoon päin kulkee varjona taakka
hennoilla hartioillaan
Urhea mies kovin pienestä saakka
olla saa poikanen vaan
