Kirjoittaja Aihe: Tähdenlentoja ||| S, Luna/Ron  (Luettu 1572 kertaa)

millann

  • Neiti Salaperäisyys
  • ***
  • Viestejä: 98
  • My paper heart will bleed
Tähdenlentoja ||| S, Luna/Ron
« : 21.10.2010 20:47:52 »
Title: Tähdenlentoja
Author: millann
Rating: S
Pairing: Luna/Ron
Disclaimer: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvan Rowlingille, on ilmeisesti hänen
Haaste:  Het10
A/N: GaaGaa. Fluffyyy, toivottavasti onnistui jotenkin. Toivon että Lunasta ei tule valituksia  ::)
Enjoy.


Tähdenlentoja

-Tähtiä! Kiljahdat suloisesti.
Edelleen ihastelen innostumistasi pienistä, arkisista asioista. Kyky jota ei monilla ole.
- Luna, se on lentokone, vastaan, ja tiedän olevani ilonpilaaja, mutta se on fakta!
- Ron, se on tähdenlento, jos haluan niin. Maailma on ihmeellinen paikka, mutta mikään ei ole sitä miltä näyttää.
Kasvoillasi leijuu uneksuva ilme sinun jatkaessa:
- Nyt toivo! Ilmeesi muttuu, katsot minua rukoillen ja uhote, suloista,
mutta ei.
- Se on lentokone, en aio toivoa, vastaan marttyyrinä. Nyt katsot minua pettyneesti, melkein kyynelehtien.
- Ron, olet kamala! Etkö sinä vieläkään ymmärrä, maailma on paikka, jossa mikään ei tapahdu kahta kertaa. Sinun tulisi jo ymmärtää, varsinkin sodan jälkeen, elämä on ainutlaatuista. Älä heitä sitä hukkaan olemalla noin realistinen, nauti asioista enemmän! Tuolla se tähti vielä menee, se voi olla viimeinen jonka näet.
 Lopetat, ja piirrät kasvoillesi tutun, hämmentyneen ilmeen.
Ei, ei taas:
- No hyvä on, minä toivon. Tämän lauseen jälkeen kasvoillesi piirtyy kaunein hymy mitä tiedän. Kuin pieniä ripauksia rakkautta ja toivoa ripoteltuina punaisille huulillesi, piirtymässä kauneimmille kasvoille.
- Tiesin että sinussakin on vielä taikaa, sanot virnistäen.
Katson sinua naurahtaen ja suutelen sinua.
Myönnettäköön,  sinun toiveesi, unelmointisi ja korvaamattomuutesi pehmitti minutkin,
lopulta.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 23:42:35 kirjoittanut Codename »
Ficcien listaus
Avatar by Brianna

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Vs: Tähdenlentoja
« Vastaus #1 : 09.06.2011 10:10:49 »
Oi kuinka söpö! Ron/Luna on kovin suloinen paritus; pidän siitä, miten Luna on tuollainen haavelija, kuitenkin itsevarma ja kova - Ron on vähän liian realistinen, liian pehmeä osatakseen uskaltaa hypätä. Olit saanut kiinni koko parituksen siitä jutusta, siitä, joka tekee siitä vähän erilaisen, ja oi kuinka pidin.

Lainaus
katsot minua rukoillen ja uhote
Uhoten. : )

Dialogisi oli vähän lapsekasta, ja sai pohtimaan, milloin keskustelu käytiin. Olivatko he naapureina jo joskus varhaisteineinä, miksi tuossa oli hassua huutomerkkiuhmakkuutta ("mutta se on fakta!"), mikä siinä oli se - ehkä iän tietäminen olisi antanut paremman pohjan arvioida ja ymmärtää tätä tekstiä kunnolla. Muutenkin nuo vuorosanaviivat lainausmerkkien sijaan ovat kyllä oikeaoppisia, mutta todella vaikeaselkoisia tällaisessa tekstissä, jossa johtolauseet eivät poikkea dialogin tyylistä kunnolla. Esimerkiksi tuossa fakta-kohdassa täytyi lukea ja lukea ja lukea se sama kohta uudelleen tajutakseen, oliko se fakta yhä  vuorosanaa, ja kun se ei näyttänyt olevan, se lähinnä hämmensi. Kun käyttää vuorosanaviivoja, voisi ehkä selkeyttää tekstiä jotenkin muuten.

Lopetus oli suloinen ja hauska, sellainen tiivistävä ja sekin lapsellisen uhmakas. Ehkä he tosiaan olivatkin tässä hyvin nuoria, jonka vuoksi tuollainen tunnelma?

Tämä oli kuitenkin hauska. Tällaiset pienet dialogit hymyilyttävät, ja varsinkin Lunan ollessa oma itsensä, Roninkin tavallaan, ja niin. Pidin tästä kuitenkin, idea oli suloinen ja toteutuskin hyväntuulinen. Kiitos paljon, tämä sai hyvälle tuulelle! Lisää Ron/Luna. <3
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has