FMA, Ydinasekielto ja muita raapaleita, S

[taikatiuku]

- Kirjoittaja: teea
- Paritus: Roy/ Ed
- Ikäraja: S 
- Fandom: FMA
- Genre: huumori?
- Disclaimer: Enpä omista Fullmetal Alchemistia
- A/N: Jotain aika randomia Mitä mieltä olet?

Kahvikuppi

Olemme molemmat kahviaddikteja. Siniraidallinen kahvikuppi joutuu kinojen välikappaleeksi ja sitä käytetään kuin panttivankia. Se on hyvä muki, ja Roykin tietää sen. Roy antoi sen minulle lahjaksi, mutta se idiootti kähveltää sen aina kun silmä välttää. Luulisi, että kahvin voi juoda toisestakin mukista, mutta ei. Kun haluan juoda kahvia omasta mukistani, löydän sen usein Royn paperivuoren takaa tai tiskialtaasta likaisena.


Jos Roy on oikein hyvällä tuulella, hän jättää mukin kaappiin minua varten ja uhrautuu ottamaan jonkin toisen kupin. Jos hän haluaa jotain tai yrittää lepytellä minua, hän tuo siniraidallisen kupin käteeni täynnä höyryävää ja herkullista kahvia. Silloin minun kannattaa olla varuillani.

Ydinasekielto

Ei ole helppoa olla suhteessa toisen alkemistin kanssa. Siksi kotimme on ydinaseeton vyöhyke. Ydinaseena tässä yhteydessä ymmärretään kaikkia niitä monia alkemistisia keinoja, joilla kodin voi saada näyttämään siltä kuin ydinpommi olisi tipahtanut keskelle olohuonetta riidan aikana. Meillä on sopimus: minä en polta verhoja eikä Ed potki kaikkia ovia tuusannuuskaksi. Aina välillä kuitenkin lipsahtaa sodan puolelle. Ed raivoaa ja minä vittuilen, eikä ydinasekieltokaan aina toimi.

Kun tilanne uhkaa kääntyä ydinsodan puolelle, pidämme rauhanneuvotteluita. Makuuhuone on hyvä paikka siihen tarkoitukseen. Rauhanneuvotteluissa yritetään puhua asiat halki ja keskitytään purkamaan aggressiot rakentavalla tavalla. Kun aggressiot on purettu, kummallakaan ei ole energiaa edes pilkkusormeaan nostaa.

Valioyksilö

Roy on valioyksilö, sen näkee sokeakin.

Roylla on mustat, silkkiset hiukset, jotka eivät mene ikinä takkuun, kuten omani. Hän astelee kauniisti ja arvokkaasti, pokkuroimatta edes Fuhrerin edessä. Hänen rakenteensa on linjakas ja sulava. Roy tarvitsee kovasti liikuntaa, jota harrastamme yhdessä mahdollisimman usein. Laji, jota harrastamme, on molemmille mieluinen.

Ulkomuoto on siis kutakuinkin täydellinen, mutta luonteessa onkin sitten hieman puutteita. Roy on koppava ja hänen egonsa on ylitsepursuavan suuri. Hän luulee olevansa paljon suurempi ja tärkeämpi kuin onkaan. Hän onnistuu raivostuttamaan minua neuroottisella luonteellaan vähintään kerran päivässä. Hänen pitäisi olla tottelevaisempi. Onneksi hän sentään pitää rapsutuksista.

Royta täytyy siis vielä kouluttaa.

Pakastin

Ed on tolkuttoman itsepäinen. Kun hän murjottaa, tunnelma makuuhuoneessa on kuin pakastimessa. Hän istuu sängyssä suuren matkan päässä, katse tiukasti kirjassa. Hän ei reagoi lepyttely-yrityksiin eikä kauniisiin sanoihin. Hän on aivan mahdoton. Hänen sanansa ovat kylmiä ja piikikkäitä kuin jääpuikot. Minun pitää valita sanani tarkasti tai muuten lämpötila kylmenee entisestään.

Odotan siis kunnes hän nukahtaa. Sitten hivuttaudun hänen viereensä aivan äänettömästi ja vedän hänet kainalooni. Ja vaikka hän herää keskellä yötä, hän esittää nukkuvaa, sillä muuten hänen pitäisi siirtyä kauemmas. Annan hänen siis esittää, sillä ainakin sillä hetkellä liikutaan jääkaapin lämpötiloissa ja aamuun mennessä ehkä huoneenlämmössä. Hän on tolkuttoman itsepäinen.

[Sofiesque]

Aaawww, ihana lukea vaihteeksi jotain söpöilyä onnellisesta yhteiselosta ilman, että suorastaan tukehtuu siirappiin. Mä tykkäsin tästä kovasti, ihanan leikkisää tekstiä ja virnuilin noille kaksmielisyyksille ja kielikuville. Pidin kyl kaikista, mutta mun suosikikseni tais jäädä kuitenkin Kahvikuppi.

Siniraidallinen kahvikuppi joutuu kinojen välikappaleeksi ja sitä käytetään kuin panttivankia. Se on hyvä muki, ja Roykin tietää sen.

Jotenkin ihana kohta. En osaa selittää, miks. Simppeli, ei turhaa kikkailua.

Virheitäkään en mistään bongaillut.

[taikatiuku]

Kiitos kommentitsta, Sofiesque Kiva, että tykkäsit. Näitä oli kyllä hauska kirjoittaa.

[Classick]

Ensimmäiset FMA- ficit, jotka ikinä luen.
Tykkäsin näistä kovasti, vaikken fandomia tunnekkaan. Nämä olisivat voinneet olla kertomuksia melkeimpä kenen tahansa arjesta.
Pidin kaikista, koska nämä raapaleet olivat leikkisän humoristisia ja täynnä hauskoja kielikuvia. Myös kerrontatapa oli mukavaa vaihtelua.
Kaiken kaikkiaan hyvin suloisia ficcejä. Kiitän!

~Classick

[taikatiuku]

Kiitos kommentista, Classick, ja kiva että luit ja tykkäsit, vaikket fandomia tunnekaan!

[NeitiMusta]

Tämäpä vasta olikin suloinen!! Tässä oli niinku 4 osaa; ekassa hymyilin sillain pikkasen, koska se oli vaan äärettömän suloista. Sitten kun pääsin toiseen, rupes jo hampaatkin näkymään. Ja sitten.. lopulta kun luin noi kaks viimestä, en oo ihan varma miten oon ees pystyny hymyilemään niin leveesti. Tää oli kyllä aivan super suloisen ihanan söpön mahtavan ihana! Tykkäsin niin paljon.

Tykkäsin noista sanakäänteistä ja sellasesta kivasta pienestä leikkisyydestä noissa teksteissä. Äärettömän sulosta oli kyllä tämä! Ja oli ihanaa ku noi oli sillain molempien näkökulmasta, eikä vaan että Ed päivittelee monessa, kuinka hankala luonne on, vaan että siihen tulee kaveriks sitten se, että Roy kertoo, kuinka vaikea ihminen Ed on, varsinkin oli se mököttää!

NeitiMusta.