Ficin nimi: Mistake
Kirjoittaja: Sitruunasiipi14
Oikolukija/Beta: -
Fandom: Tähtiin kirjoitettu virhe
Tyylilaji/Genre: Deathfic ja romance
Ikäraja: K-11
Paritus/Päähenkilöt: Hazel/Augustus
Yhteenveto/Tiivistelmä/Summary:Hazel on kuollut ja Augustus kuolemaisillaan. Ennen kuolemaansa Augustus muistelee vielä viimeisiä hetkiään Hazelin kanssa.
Varoitukset:Kaksi kuolemaa
Vastuunvapaus: Hahmot ja kaikki muu jonka voit tunnista John Greenille kuuluvaksi, kuuluu hänelle. Muuten minulle. Lainaan vain hiukan hänen luomuksiaan enkä saa tästä rahallista korvausta.
Biisi: Demi Lovato, Mistake.
AugustusPov
Makaan Teho-osastolla. Siellä kuuluu koko ajan laitteiden piipitys. Ne yrittävät pitää minut elossa mutta tiedän että kuolen. Minä vain tiedän. Ja kyllä minä haluankin kuolla. Haluan pois tästä maailmasta jossa ei ole Hazelia. Muistan sen päivän kun hän kuoli. Miten voisinkaan olla muistamatta.
Now that I'm thinking sober
Don't you try to get no closer
I'm just gonna get in my car and drive, and drive
Looking in the rear view mirror
Everything is so much clearer
Watch me wave it all goodbye, goodbye
The lights flashing giving me all the danger signs
Someone to save, to save but it don't work that way
~muisto alkaa~
Olimme tulossa kotiin Amsterdamista. Olin saanut Hra Lancasterilta kyydin kotiin. Kun pääsin sisälle, menin purkamaan matkalaukkuani.
Näin Hazelin viimeksi puoli tuntia sitten mutta silti kaipasin häntä. Hänen hymyään, hänen silmiään ja hänen ajatuksiaan. Kaipasin kaikkea hänessä. Oli väärin kutsua häntä pelkäksi tyttöystäväksi. Hän oli elämäni rakkaus, yhtään kainostelematta.
Think you made your greatest mistake
I'm not gonna call this a break
Think you really blew it this time
Think you could walk on such a thin line
Won't be taking your midnight calls
Ignore the rocks you throw at my wall
I see it written on your face
You know you made it, your greatest mistake
Äiti huusi minua syömään ja olinkin saanut laukun purettua joten menin heti. Söin ruoan edes ajattelematta mitä suuhuni pistin. Päivällisen jälkeen menin huoneeseeni ja rojahdin sängylleni. Pistin Hazelille viestin:
Kuinka nopeasti pääset tänne?
Vastaus tuli vain kahdenkymmenen sekunnin kuluttua:
Olen jo matkalla.
Naurahdin ja lähetin:
Okei.
Hazel vastasi heti:
Okei.
Pistin puhelimen pois ja otin yöpöydältäni Viistoa valoa kirjan. Vihasin Van Houtenia mutta hänen kirjansa on edelleen mahtava.
When the last straw is broken
When the last door is closing
I ain't that dumb to stick around, stick around
I ain't got the time for looking back
When you let yourself slip through the cracks
And you just keep going down, down, down
Kun viimein havahduin kirjan maailmasta, huomasin kellon olevan jo kuusi. Hazelin olisi pitänyt tulla jo kaksi tuntia sitten.
Soitin hänelle monesti mutta hän ei vastannut. Nappasin autonavaimet pöydältä ja kiirehdin autotalliin niin nopeasti kuin pystyin tekojalan kanssa. Käynnistän auton ja lähdin ajamaan Lancastereille.
'm a stay undercover, lay low, need some time
No one to save, to save this sick cycle's over babe
Eräässä tienristeyksessä oli tapahtunut kolari. Näin poliisiauton ja ambulanssin ja mikä pahinta: Hazelin auton. Se oli kokonaan rutistunut toista autoa vasten. Pysäköin tien reunaan ja nousin autosta. Juoksin niin lähelle kuin pääsin kunnes virkapukuinen poliisi pysäytti minut. "Tuo on tyttöystäväni auto." Karjaisin ja hänen kasvonsa kalpenivat. Hän nyökkäsi ja päästi minut ohitseen. Näin Herra ja Rouva Lancasterin jotka itkivät toistensa olkaa vasten ambulanssin edessä ja juttelivat samalla kuskille.
Think you made your greatest mistake
I'm not gonna call this a break
Think you really blew it this time
Think you could walk on such a thin line
Won't be taking your midnight calls
Ignore the rocks you throw at my wall
I see it written on your face
You know you made it, your greatest mistake
Heidän kyyneleensä saivat minut tuntumaan tyhjältä. En tuntenut mitään. Sitten näin hänet. Ambulanssin vieressä paareilla. Hän oli yltäpäältä veressä mutta hänen silmänsä loistivat kuin tähdet kun ne kohtasivat omani. Hän ojensi hieman kättään minua kohden. Juoksin hänen luokseen ja täytyin rakkaudella häntä kohtaan. Pidättelin jo kyyneleitä kun pääsin hänen vierelleen. Hän hymyili surullisesti. "Lääkäri sanoi etten selviä." Hänen poskelleen vierähti kyynel.
Why you looking at me, spitting the same old line
Trying to creep back ain't no flipping my mind
Omalle poskellenikin vierähti kyynel. Hän pyyhkäisi sen pois. "He antavat minulle tappavan annoksen lääkettä ettei minun tarvitse kitua kauaa." Hän lohdutti.
Don't you get it by now the story's over, over
Sitten hänen vanhempansa tulevat hänen luokseen ja suutelevat häntä poskelle vuorotellen. "Rakastamme sinua aina." Hänen äitinsä sanoo nikotellen. Sitten ambulanssikuski tulee ja kehottaa heitä menemään autoon odottamaan. He kipuavat ambulanssin perään. Hazel katsoo minua kyynel silmäkulmassaan. Pyyhkäisen sen pois ja suutelen häntä. "Rakastan sinua." Sanon.
Still calling my name outside my house
I'm hitting the switch, watch the lights go out
Watch the lights go out
"Minäkin rakastan sinua." Hän sanoo ja hymyilee heikosti. "Okei?" Ambulanssikuski tulee ja työntää paarit sisään ambulanssiin jossa hänen vanhempansa odottavat. "Okei." Sanon. Kuski sulkee ovet ja menee etupenkille. Kun hän kaartaa pois onnettomuuspaikalta, minä murrun.
I hope you ache, ache, ache, ah-oh-oh
I hope you ache, ache, ache, ah-oh, yeah-yeah-yeah
~muisto päättyy~
Vanhempani itkevät vieressäni. Hekin tietävät että kuolen pian. Mutta minä jos kuka tiedän että surun kanssa voi elää. He pärjäävät kyllä. Ja minä pääsen Hazelin luo. Hymyilen heikosti ja suljen silmäni. Sydänmonitori lakkaa piippaamasta. Näen valkoisen, kirkkaan valon ja hymyilevän Hazelin." Okei?" Hän kysyy hymyillen.
Think you made your greatest mistake
I'm not gonna call this a break
Think you really blew it this time
Think you could walk on such a thin line
Won't be taking your midnight calls
Ignore the rocks you throw at my wall
I see it written on your face
You know you made it, your greatest mistake
Oh, oh
"Okei."
