Ensimmäiseksi ficiksi ei ollenkaan huono!
Hermione ja Luna tosiaan ovat suloisia yhdessä, sitä ei voi kieltää. Ensimmäisellä lukukerralla ajattelin kertojaksi Lunan, koska jotenkin taitavasti ohitin A/N:än, mutta toisella kerralla ja Hermionen näkökulmalla tämä tosiaan selkeytyi mukavasti. En aivan saanut selvää, oliko tämä vain Hermionen ihastus vai oliko tyttöjen välillä jotakin konkreettisempaa - vai oliko tämä kokonaan ystävyyssuhde, mitä femmetaajuudelle kääntynyt mieleni ei kuitenkaan pidä edes varteenotettavana vaihtoehtona - ja miksi Luna jäi vain liian vähäksi aikaa. Toisaalta pohdituttamaan jättävät ficit ovat myös mukavia, joten sikäli tuo ei haittaa. Määrittelemättömät suhteet ovat oikeastaan aika ihaniakin. Jotenkin lopussa päädyin siihen vaihtoehtoon, että Luna olisi kuollut, mutta jaa, en oikein tiedä miten itse olet tämän ajatellut. ˆˆ
Kirjoitusasusta pitää hieman motkottaa. Lyhyet lauseet ovat sinällään, ideana ainakin, minusta ihan toimivia, ja joidenkin kirjoittajien tyyliin ne sopivat saumatta ja kulumatta, mutta tässä tekstissä ne kuulostaivat hieman töksähteleviltä ja väkisin väännetyiltä, varsinkin ensimmäisessä kappaleessa. Loppua kohden pilkkuja ja sivulauseita olikin sitten hyödynnetty jo paremmin, ja tästä ficistä huomaa, että sinulla ehdottomasti on ainesta vaikka miten hyväksi kirjoittajaksi! Kirjoitusvirheitäkin löytyi muutama;
sydämeen mahtuu vain yksi ämmä ja
ollakin kirjoitetaan vain yhdellä koolla, kuten kaikki tuontyyppiset sanat - ajatellakin, tuoksuakin jne.
Näitä pieniä virheitä (joihin itsekin sorrun aina silloin tällöin, vaikka kirjoitushistoriaa löytyykin jo enemmän - ei siis mitään pahoja mokia) lukuunottamatta teksti oli aika mukavaa luettavaa ja kuvailutkin näppäriä.
Se oli kuin unta. Hetkellistä, sumuista, eikä sitä enää muista jälkeenpäin. Tämä uni poikkesi toisista siinä, että tämä oli totta ja tämän minä muistan vieläkin.
Tätä tosiaan mietin, kuten yllä jo mainitsinkin. Hämmetävää kerrassaan, kun ensin sanotaan, että kaikki oli kuin unta; sumuista eikä jälkeenpäin muistettavaa, ja sitten kaikki kumotaan kuin valokatkaisijaa painamalla -
tämän minä muistan vieläkin. Ajatuksena hyvin nätti, ja uskon ymmärtäneeni mitä tarkoitit, mutta tällaisten lyhyiden virikkeiden käytössä pitää olla tarkkana juuri tällaisten epäselvyyksien välttämiseksi.
Mutta kuten tiedämme, kirjoittamalla sitä oppii - ja sinulla mielestäni on lahjoja, sen näkee tästä tekstistä. Jatka samaan malliin, ja kiitos tästä!