Orphan Black: Nyrjähdyksiä (K-11 • Paul/Sarah, Paul/Beth • triplaraapale)

[Waulish]

K-11 • Orphan Black
Orphan Black ei ole minun omaisuuttani. Tämä teksti on fanifiktiota, jota kirjoittelen vain omaksi (ja mahdollisesti muiden) iloksi.

Synttäritarinatopan innoittamana hyvää syntymäpäivää, Kuolonsyöjäprinsessa! Toiveissa oli Orphan Blackia ja Sarah/Paulia, joten intouduin kirjoittamaan tällaisen pienen raapaleen. Tämä käsittelee Paulin näkökulmasta sitä ihka ensimmäisen jakson hetkeä, kun Paul tulee kotiin ja löytää sieltä Bethiksi tekeytyneen Sarahin. Tavallaan tämä on siis sekä Paul/Sarahia että Paul/Bethiä, mutta toivottavasti tästä on jotain iloa joka tapauksessa.


Paul avaa kotioven, astuu sisään ja aistii sen heti – samalla tavalla kuin ilmasta joskus voi aistia toisen ihmisen mielialan.

Jokin on muuttunut.

Ilmassa on häivähdys outoa tuoksua, sitruksista, raikasta. Bethin lempikorkokenkäpari lojuu lattialla vinksallaan, vaikkei Beth koskaan jätä kenkiään epäjärjestykseen. Kylpyhuoneessa on valot, vaikka Beth sammuttaa ne aina sieltä poistuessaan. Makuuhuoneen puolelle henkii kuumankosteaa ilmaa, vaikka Bethin suihkut ovat aina ekologisen viileitä.

Bethissäkin on jotain niin nyrjähtänyttä, että painontunne Paulin vatsassa voimistuu. Pitsialushousut ja The Clashin paita on yhdistelmä, jota Paul ei uskoisi Bethin edes omistavan, saati sitten pukevan. Bethin suihkunmärät hiukset laskeutuvat hartioiden yli jotenkin tavallista vallattomampina, ruokottomamman ja pidemmän näköisinä. Ja Bethin olemus… Se on tutun varautunut, mutta oudon hermostunut. Hymy on hieman liian leveä, ja se viipyy hieman liian kauan.

Huolestuttavinta on kuitenkin Paulin vallannut tunne. Se on kuin hienoinen muutos ilmanpaineessa, jotain mitä ei välttämättä tajua mutta tuntee silti. Paul kykenee kyllä erittelemään yksityiskohtia, jotka ovat erilaisia kuin ennen, mutta tunne on kokonaisvaltaisempi kuin kimppu visuaalisia havaintoja.

Onko Beth taas langennut sekakäyttöön? Sitäkö tämä on? Paul tietää kokemuksesta, että Bethiltä saattaa odottaa lääketokkurassa mitä tahansa.

Lähempänä Bethiä Paul tunnistaa oudon tuoksun. Se on suihkugeeliä, jonka hän osti Bethille vuosi sitten ja jota Beth ei ole käyttänyt kertaakaan.

Kun Beth keittiössä hyökkää suutelemaan Paulia, Paul muistaa, ettei ole pelkästään Bethin miesystävä vaan ennen kaikkea tarkkailija. Hän muistaa Bethin erityisyyden, ja painontunne hänen vatsassaan siirtyy pahaenteiseksi kihelmöinniksi sormenpäihin. Ei kai mikään määrä rauhoittavia saa ihmistä käytännössä käymään kumppaninsa päälle, kun edellisestä seksikerrasta on kuukausia? Mitä hänen Bethilleen on tapahtunut?

Mutta kun Beth työntää Paulin keittiötasolle, Paul sivuuttaa sen kaiken. He eivät ehkä ole harrastaneet seksiä kuukausiin eivätkä koskaan makuuhuoneen ulkopuolella, mutta ei kai se tarkoita sitä, etteikö Paul voisi edes hetken nauttia siitä nyrjähtäneestä todellisuudesta.

Ja niin Paul antautuu tutun mutta niin vieraan kosketuksen alla, antaa itsensäkin nyrjähtää.

[Kuolonsyöjäprinsessa]

aaw, ihana<33

anteeksi tännekin, että kommentti on vähän myöhässä, mutta on ollut niin kiire, että ei ole juurikaan ehtinyt selailemaan mitään. Tykkäsin tästä tosi paljon ja tykkään itse sarjassakin kyseisestä kohdasta Tämä sopii hyvin justiinsa tuohon kohtaan ja voin kuvitella Paulin ajatelleen juuri näin

Kiitos todella paljon ja anteeksi kommentin lyhyt olomuoto

[Waulish]

Kuolonsyöjäprinsessa, kivaa että tykkäsit! Tämä kohtaus on sarjassa tosi mielenkiintoinen, ja siitä oli jännää kirjoittaa. Hyvä jos Paulin ajatuksenjuoksu vaikutti uskottavalta, minulla kun oli ajoittain vähän vaikeuksia astua hänen saappaisiinsa ja pohtia, mitkä asiat muuttuneessa Bethissä voisivat saada hänet varpailleen. Kiitokset ihanasta kommentista!

[Arte]

Paul/Sarah ♥ Minusta on niin puoleensavetävää, että Paul ei rakastanut Bethiä, mutta lankesi sitten kuitenkin Sarahiin! No, okei, hehän ovat kaksi täysin eri ihmistä, mutta Paul kuitenkin kuvitteli heidät yhdeksi ja samaksi. Niin kutkuttavaa!

Onko Beth taas langennut sekakäyttöön? Sitäkö tämä on? Paul tietää kokemuksesta, että Bethiltä saattaa odottaa lääketokkurassa mitä tahansa.

Tämä on kyllä oiva kohta, koska tosiaan, pakkohan ihmismielen on jotenkin selittää itselleen, miksi toinen käyttäytyy eri tavalla. Tämä on aika hyvä insight Pauliin! Bethiä ei opita sarjassa tuntemaan kauhesti, mutta Paul kuitenkin tuntee tyttöystävänsä täysin ja varmasti just huomaa tuollaisia hassuja pikkujuttuja, joita ulkopuolinen ei ajattele: kengät väärällä paikalla, erilainen tuoksu, erilainen suihku, valot päällä, seksiä aivan yllättäen...

Tykkäsin tästä tosi paljon. Ehkäpä Paul antoi siksikin itsensä nyrjähtää, koska tunsi pitkästä aikaa yllättävää vetoa tyttöystäväänsä. (: Voi, oispa kiva lukea lisääkin tällä parituksella ja tästä fandomista!

[Waulish]

Arte, minäkin pidän Paul/Sarahista. On tosiaan jotenkin viehättävää, miten Paul ei ees ajan myötä kasva rakastamaan Bethiä, mutta alkaakin tuntea jotain syvempää Sarahia kohtaan. Erityisen kiinnostavaa se on minusta juuri tässä ihan alussa, kun Paul ei vielä tiedä vale-Bethin todellista identiteettiä. On jännää pohtia, millaiset pienet eroavaisuudet voivat saada ihmisen toisaalta epäilemään ja toisaalta rakastumaan. Tätä oli jännää kirjoittaa, ja olen tosi iloinen jos tämä on tarjonnut jotain lukijoillekin!

Kiitos paljon ihanasta kommentista, se ilahdutti kovin!

[Sokerisiipi]

Ihanaa saada finiin lisää Orphan Black -ficcejä ♥︎ ja vieläpä Paulin näkökulmasta, kiehtovaa!

Olit kyllä päässyt hyvin miehen nahkoihin. Kaikki havainnot ja ajatukset kuulostivat ihan häneltä. Myös kieli ja havaintojen analysointi kuulostaa aivan osuvasti vakoojalta. Bethin ja Sarahin erojen havainnollistaminen oli tosi mielenkiintoista luettavaa. On varmasti hämmentävää, kun elämään ilmestyykin joku aivan samannäköinen, mutta erot ovat kuitenkin ilmeisiä. Sitä ei vain osaa tajuta, ja ehkä Paul ei osittain tätä haluakaan, koska muutoin tämä uusi "Beth" voitaisiin viedä hänen luotaan. Ja uteliaisuus on sekin varmasti osamotiivina. Sitä tahtoo tietää lisää ja vielä enemmän, ja vahingossa siinä rytäkässä saattaakin rakastua. Onhan Sarah kuitenkin taitava esittämään ja antamaan ihmisille sen, mitä he haluavat, jotta hän pysyisi yhden askeleen edellä. Tosi osuva tuo ilmaisu "nyrjähtää", kun Paul hylkää viileän, opetellun käytösmallinsa ja innostuu spontaaniin seksiin keittiötasolla tutun, mutta siltikin niin vieraan ihmisen kanssa. Tämä oli tosi hieno, kiehtova ja hyvin IC. Kiitän!

[Waulish]

Sokerisiipi, olen mielissäni kun pystyin kartuttamaan Finin Orphan Black -fikkien määrää, vaikkakin vain tällaisella pienellä raapaleella. Orphan Black on hieno ja inspiroiva sarja, ja olisi siistiä, jos siitä kirjoitettaisiin enemmänkin. Mistä tulikin mieleeni, että täytyy muistaa käydä kommentoimassa noita sinun ihania Cosima/Delphine-fikkejäsi!

Olen tosi iloinen siitä, että Paulin ääni ja persoona tulivat mielestäsi esiin tässä. Paul on yksi lempihahmoistani sarjassa, hän on niin kiinnostavan etäinen ja viileä ja mystinen, ja hihkun ilosta, jos olen saanut hänet vaikuttamaan IC:ltä! Minustakin tuntuisi hyvin mahdolliselta, että Paul vitkuttelee Bethissä tapahtuneisiin muutoksiin tarttumista osittain siksi, että hän tuntee vetoa uuteen Bethiin eikä halua menettää tätä. Uteliaisuuskin varmaan saa Paulin pysymään aluksi aloillaan ja jättämään kissan nostamisen pöydälle myöhemmäksi.

Kiitos paljon ihanasta kommentista, se ilahdutti kovin!