Title: Levoton prinssi
Author: Pipe
Beta: -
Rating: K-11
Genre: songfic, fluffy
Paring: Severus/Lily ja James/Lily
Characters: Lily, Severus, Harry, James
Warnings: yli fluffy, kuolleet henkilöt
Desclaimer: Row omistaa hahmot ja idean, minä vain leikin
Summary: Severus kertoo, et se aikoo odottaa ikuisesti Lilyä
A/N: Tulipahan mieleen tää biisi äskön ja levoton prinssi eka aattelin jotain Draco ja luihuisten prinssi oottaa Harrya lauluparodiaa, mut no joo sit keksinkin et voihan tästä tehä Songficin
_____________________________
ruutupaperi, siinä viestis, haalennut pöydällä.
Sä tiesit pois sitä heittäis en.
Joka aamu sen luen tarkkaan, mut vieläkään en ymmärrä,
sä ettet kertonut miks sun on mentävä.
Ei kirjeestäsi selviä.
Mä tuijotin sitä kirjettä uskomatta silmiäni. Ei, sä et voinut tehdä tätä mulle. Sä olit aina ollut mun puolellani ja nyt sä petit mut. Mä rakastin sua. Mä olin aina rakastanut ja tulen aina rakastamaan. Mä luulin kauan sitten, että sä tunsit samoin kuin mä. Mä en voinut käsittää miks sä loppujen lopuksi valitsit koulun idiooteimman jätkän itselles, kun mä olin tarjolla. Mä yritin lukea niitä sanoja ja en ymmärtäyt miksi sä olit jättänyt mut, sen idiootin takia. Lily, mä en enään tunne sua. Mä olin kai rakastunut haavekuvaan, ainakin siltä musta tuntui.
Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Jatkaa aamuun seuraavaan.Mä seisoin selkä koulun seinää vasten mä tuijotin sitä suurta puuta jonka osille mä olin kiivennyt pari vuotta sitten ja sä olit iloisesti juossut mun perääni ja suudellut mua. Sen jälkeen sä olit hylännyt mut ja valinnut Jamesin. Lily, miksi? Mihinkä meidän ystävyys katosi, niin pian. Sä tiedät sen, että mä en olisi IKINÄ voinut hylätä sua jonkun idiootin takia tai edes kenenkään luihuisten tytön ja sä tiesit, että mullakin olis ollut mahdollisuuksia saada kuka tahansa. Sä pidit mua hauskana ja sä sanoit mulle et mä olisin sun paras ystävä ikuisesti. Sä tulit teini-ikään ja ymmärsit vihdoin että James Potter oli tosissaan ihastunut suhun, mutta niin olin mäkin. Mä olin ihastunut suhun jo siitä asti kun me ensi kerran tavattiin. Silloin kun mä näytin sulle maailman, jota sä et kuvitellut olevan olemassakaan. Ilman mua sun maailma ei olisi todellista, sä tiedät että mä kaipasin sua ja muutuin aina vain yhä levottomaksi, sillä sä tiesit että James vainosi mua. Mä olin sun levoton prinssi, niinhän sä mulle olit joskus pari vuotta sitten sanonut ja sä sanoit suojelevasi mua. Mä lupasin odottaa sua ikuisesti, mutta sä taisit päättää toisin.
Ruutupaperi, siinä teksti, mä unohda sua en, mut miks mä silti epäilen
Niin luulin, se riittää
Kyllä jaksan ymmärtää
Mut nyt kun mennyt on jo pidempään, en tiedä kestääkö tää pää Mä tuijotin niitä kirjaimia, mä en oikeasti uskottanut että sä tarkoitit yhtäkään sanaa mitkä siinä paperilla oli. ”Mä en unohda sua koskaan Severus, mä haluan että me ollaan vielä ystäviä.” Mä en halunnut enää olla sun ystävä. Sä olit hylännyt mut pahimmalla mahdollisella tavalla, mä en edes ymmärtänyt miksi sä olit valinnut niin. Miksi sä valitsisit kaikista Tylypahkan pojista juuri Jamesin, jos sä todella halusit olla mun ystävä, jos sä todella olisit joskus rakastanut mua. Mä luulin että mä olisin riittänyt sulle. Mä olin kai liian tyhmä ja mä yritin nyt hyväksyä tän tilanteen ja mä olin vihdoin sujut tämän asian kanssa. Mä jaksan ymmärtää, että sä halusit olla onnellinen. Mutta mä en enää pysty hyväksymään sua ja Jamesia ja teidän pientä onnellista perhettä. Sä olit kertonut mulle olevasi raskaana. Mä en halunnut todellakaan kuulla yhtään enempää teidän suhteesta.
Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet. Mitä ikinä sä teitkään Jamesin kanssa, ainakin sä olit maannut sen kanssa. Mä näin sut ja haukuin sut pystyyn. Mä loin suhun inhottavimman katseen mitä mä vain osasin. Haukuin sut huoraksi ja kuraveriseksi, mä näin kyyneleet sun poskillasi, mutta mä en jaksanut välittää. Sä et ymmärtänyt kuinka paljon sä olit satuttanut mua. Sä olit satuttanut mua siitä lähtien kun sä olit kertonut mulle valitsevasi Potterin. Maailman idiooteimman kundin. Itseään täynnä oleva paskiainen ja sen idiootti paras ystävä takinkääntäjä Musta. Mä muistan aina sen kun äiti kertoi mulle pienenä, että koulussa mun kannattais tutustua Mustan poikaan ja ystävystyä sen kanssa, mutta Sirius valitsikin toisen tien. Sirius, koulun kuumin poika, jopa LILY kuolasi sen perään, mutta Sirius oli aina tehnyt selväksi että se ei ikinä koskisi Lilyyn, se sentään sai mua sietämään sitä. Vaikka se aina kiusaskin mua. Mutta Potteria mä en voinut sietää mistään hinnasta, se vei mun silmieni edestä mun tyttöystävän. Mä olin aina ollut Lilyn prinssi, sen jälkeen kun mä olin kertonut äidin puoleisesta suvusta ja mun äidin nimestä. Lily oli sanonut mulle että mä tulisin aina olemaan sen prinssi, ja nyt se kuitenkin oli unohtanut mut. Loppujen lopuksi mä, silti jaksoin odottaa sitä koko ikäni.
Kai sä tiedät, et tahdon enemmän kuin paperin päälle pöydän
Kai sä kerrot sen, et sulla on sydän levoton Mä tuijotin sitä kirjettä, mä en todellakaan voinut uskoa niitä sanoja ja mitä ne sanat edes olisivat merkanneet. Mä en tyytyisi pergamentin palaan, muutamaan lauseeseen jossa sä vannoisit mulle ikuista rakkauttas. Mä en voisi enää koskaan antaa sulle anteeksi, sun takinkääntämistä.
Mitä ikinä sä siellä teet, tiedäthän, varmaan sen,
mä samoin sulle tekis en.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet,
tiedäthän, kaipuun tän, se tekee sydämeen reiän.
Levoton prinssi täällä odottaa. Mitä ikinä sä siellä teet. Mä kävelin Godrickin Notkon portaita ylöspäin, pian mun silmäni kohtasivat portaissa kuolleen James Potterin. Mun sydän jätti lyömättä kaksi kertaa, peloissani mä kävelin portaat ylös ja pian mä näin jotain mitä mä en ikinä olisi halunnut nähdä. Lilyn kuolleena, lattialla ja Harry tai mikä sen nimi nyt olikaan huusi peloissaan vuoteessa, mä en voinut kuin laskeutua alas ja ottaa Lilyn syliini ja heijata sitä, samalla mun kyyneleet valuivat vain alemmas kohti lattiaa. Missä sä olitkaan nyt, sitä mä en voinut tietää mä halusin, että sä tietäisit sen että mä todella rakastin sua yhä, vaikka sä et enää ollut mun luona. Mä lupasin odottaa sua ikuisesti, mä toivoin että säkin odottaisit mua yhä. Mä en tiedä odotatko, mutta tää kaipuu sua kohtaan rikkoo mun sydäntä. Se tekee mun sydämeen reiän ja silti mä lupaan odottaa sua ikuisesti.
Mun ikioma prinsessani.
