Kuihtuneen ruusun terälehtiä lattialla (S, Draco/Astoria)

[Vanilje]

Nimi: Kuihtuneen ruusun terälehtiä lattialla
Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: S
Genre: angst, raapale
Paritus: Draco/Astoria
Varoitukset: Kuolema, mainitaa päihteiden käytöstä
Hahmot ja kaikki muu Rowlingille kuuluvaksi tunnistettava on hänen.

A/N: Joo-o. No tästä tuli tällä kertaa tällainen raapale. En ole vielä kauheasti luihuisista kirjoitellut, joten en oikein tiedä miten onnistuin hahmojen suhteen. Astoriasta ehkä tuli vähän OoC. Tai ääh en tiedä. Anygays, näkökulma siis tosiaan on koko tekstin ajan Astorian.
Haasteita: Spurttiraapale II, Ficlet300 sanalla 144. Kuolema, One True Hahmoryhmä; luihuiset



Poissa. Poissa. Poissa perkele! Mitä oikein tein ansaitakseni tämän kaiken, mitä?

Ehkä rakkautta oli joskus. Milloin, sitä ei muista. Se oli peittynyt puhdasverisyyden pinnallisuuden alle. Oliko suhde edes terve, pistää miettimään, kyseenalaistamaan. Ei sillä niin merkitystä. Toinen on poissa joka tapauksessa. Jossakin saavuttamattomissa, kai. Kuolemaa on niin vaikea käsittää.

Varovasti nostetaan ruusu sängyltä, pidit sitä hääpäivänämme. Tuijotetaan tyhjää seinää. Hiljaisuus melkein viiltää ilman halki. Sisällä on jokin tunne, sitä ei osaa edes itse määrittää. Jokin valtava tyhjyys repii sisältä. Ehkä rakkautta olikin.

Nostetaan savuke huulille, vedetään syvään sisään. Päässä tykyttää. Yöpöydällä on puoliksi tyhjä tuliviskipullo.

Kuihtuneen ruusun terälehdet varisevat lattialle.

[Eulalia]

Ihan ensin täytyy pohdiskella tuota pelkoasi Astorian OoC:ydestä, koska en tiedä, onko sellainen mahdollista. Kun ei Astoriasta ole kerrottu kirjoissa mitään, niin ei ole olemassa mitään varsinaista pohjaa, jota joku nimittäisi IC:ksi. Tietty ficcareiden keskuudessa on voinut muodostua jonkinlainen valtavirran näkemys, josta luulen itsekin olevani jotenkuten perillä, eikä tämä mielestäni siihenkään verrattuna mitenkään poikkeavalta vaikuttanut. Ehkä olet kirjoittanut Astoriasta hitusen omaa kuvaani suorasukaisemman, mutta muuten hänen angstinsa sopii hyvin siihen, millaiseksi itse hänet haluan ajatella.

Tykkään muutenkin tästä raapaleesta, kovin aggressiivinen jollakin tavalla, ja siksi ehkä tunnelmaltaan hieman erikoisempi ficci. Astorian tapa käsitellä tunteitaan Dracon kuoleman vuoksi on raikas, ja pidän siitä, kuinka minulle tosiaan ainakin välittyi sellainen kiukkuinen tunnelma perusangstin sijaan, kun Astoria purkaa paljon pieneen pätkään. Olen varmaan lukenut niin paljon sellaista kuolemaan liittyvää kyynelangstia viimeaikoina, että tämä tuo kivaa vaihtelua Ja aggressiivisuudesta huolimatta tässä on jotain herkkää myös, ruusu on kliseisyydestään huolimatta kaunis kukka, ja tykkään juuri sen symbolisesta arvosta tässä. voisin kuvitella Astorialle tämän perusteella aika vahvan kuoren, eräänlaisen halun ennemmin kyseenalaistaa rakkauden olemassaoloa kuin sallia surun tunteminen.

Kiitos,

Eulalia

[Vanilje]

Eulalia, ensinnäkin kiitän suuresti kommentistasi! Tosi kiva kuulla, että tykkäsit tästä. Sitten tuosta Astoraista. Kun mietin tuota Astorian OoC:yttä niin ehkä sitten vertasin sitä lähinnä omaan mielikuvaani tuosta hahmosta. En oikeastaan edes tullut ajatelleeksi, että kyseinen hahmo on kovin taka-alalla kirjoissa, joten varsinaista canonin mukaista mielikuvaa on vaikea(ellei jopa mahdotonta) muodostaa. Ehkä ne mielikuvat tästä hahmosta on juuri sitten näitä ficcien kautta syntyneitä näkemyksiä.

Itsekin ehkä pidin tässä siitä Astorian hieman agressiivisemmasta tavasta käsitellä surua, tai sitten peittää se kokonaan. Viime aikoina kun on, kuten mainitsitkin, todella paljon sellaista itkuangstia. Ehkä halusin siihenkin tuoda vähän vaihtelua. Mutta kuitenkin haluan vielä kiittää kommentistasi, ihanaa piristystä tähän päivään! (: