Author: Aiqsu
Beta:-
Genre: Romance/Fluffy
Pairing: R/Hr
Raiting:K-11
Eli perustuu 3 kertaa kun.. - haasteeseen. Ekaa kertaa kokeilen tällaista, toivottavasti tykkäätte. Kommenttia kiitos!
)
Vahinkotiirailua[Kolme kertaa kun Ron näki Hermionen vahingossa nakuna]
1. kerta
(5. kouluvuosi)
Ron oli päättänyt mennä lepuuttamaan hermojaan valvojaoppilaiden kylpyhuoneeseen. Pimento oli pitänyt samana iltapäivänä kammottavan tunnin, ja Ron oli onnellinen ettei ollut menettänyt hermojaan lopullisesti ja noitunut naista. Nyt Ron suuntasi kohti kylpyhuonetta toivoen, että pitkä, kuuma kylpy auttaisi unohtamaan Pimennon rupikonnannaaman edes hetkeksi.
Kun Ron astui kylpyhuoneeseen, hän näki kuin näkikin jotakin kuumaa. Ja se sai hänen ajatuksensa välittömästi pois Pimennosta. Hän jähmettyi paikoilleen eikä saanut silmiään irti tytöstä, joka riisui juuri pyyhettä päältään. Hermione oli ilmeisesti myös päättänyt tulla kylpemään.
Ron katseli kuin unessa, kun Hermione käveli kylpyhuoneen poikki, miten sulavasti tytön vartalo liikkui ja mit...
”RON!!!???” Hermione kiljaisi. Valitettavasti hän oli juuri ennen altaaseen menoa vilkaissut ovelle päin ja nähnyt Ronin toljottavan häntä. Hermione yritti peittää käsillään mahdollisimman paljon itsestään. ”Mitä pirua sinä oikein kuvittelet tekeväsi..?!”
”A-anteeksi”, Ron sopersi ja peruutti ulos huoneesta.
2. kerta
(7. vuosi)
Ron pyöritteli taikasauvaansa sormien välissä. Yö oli rauhallinen, muutama pöllö huhuili puiden oksistossa eikö mitään aihetta huoleen näyttänyt olevan. Ron päätti käydä vilkaisemassa, olivatko Harry ja Hermione menneet jo nukkumaan, vai tulisiko heistä jompikumpi pitämään hänelle seuraa.
Ron avasi vetoketjun ja astui taioilla suurennetun teltan eteiseen. Eteisestä oli suora näkymä makuuhuoneen ovesta sisään, ja Ron näki edessään lamaannuttavan näyn. Hermione oli juuri vaihtamassa pyjamaa päälleen, ja seisoi suoraan oven edessä ilman rihmankiertämää päällään. Kaikki ajatukset kaikkosivat Ronin päästä, eikä hän ymmärtänyt kääntää katsettaan pois ennen kuin oli liian myöhäistä. Hermione käänsi päätään ja katsoi häntä suoraan silmiin.
”Olen pahoillani, tulin vain katsomaan olitteko jo nukkumassa..” Ron mutisi ja kiirehti takaisin ulos.
Hermione jäi katsomaan teltan oviaukkoa eikä tiennyt mitä ajatella.
3. kerta
(Hieman 7. vuoden lopun jälkeen)
Ron oli toisiksi viimeistä päiväänsä Tylypahkassa. Nyt se oli varmaa: hän ei palaisi linnaan enää koskaan, sillä hänet oli kutsuttu työskentelemään auroriksi ministeriöön. Sota oli ohi, ja rauha palannut maahan. Ron hymyili itsekseen ja käveli linnan ovesta ulos. Hän suuntasi askeleensa järven rantaan, mutta pysähtyi vanhan koivun juurelle. Joku oli uimassa, ja se joku oli Hermione. He eivät olleet puhuneet paljoakaan viimeisten tapahtumien jälkeen, eikä Ron ollut varma Hermionen tunteista. Ronista itsestään tuntui, kuin jokin olisi loksahtanut paikoilleen, kun hän nyt katsoi kaunista tyttöä, tai ennemminkin naista, joka kääntyi juuri katsomaan häntä.
”Tiirailija!” Hermione huusi, mutta nauroi kuitenkin samalla. Hän seisoi vedessä lantiotaan myöten.
”Hullu!” Ron huusi takaisin. ”Nyt on maaliskuu, etkö sinä jäädy sinne?”
”Ei täällä nyt niin kylmä sentään ole.”
”Minulla on kylmä jo pelkästä ajatuksesta. Siksi taidankin lähteä tästä sisään..”
”Ronald Weasley, tällä kertaa sinä et kyllä juokse karkuun. Ala tulla tänne”, Hermione komensi.
Ron puraisi huultaan ja veti sitten vaatteet pois päältään. ”Hyvä on. Mitä vain sinun vuoksesi”, hän huikkasi, juoksi veteen ja ui Hermionen kiinni.