Kirjoittaja Aihe: Mitä tapahtui Lilylle ja Severukselle? (S, drama/angst)  (Luettu 1737 kertaa)

FakeLove

  • Sisäinen velho
  • ***
  • Viestejä: 256
  • Riippuvainen Severus Kalkaroksesta ♥ PixieBronze87
Nimi: Mitä tapahtui Lilylle ja Severukselle?
Kirjoittaja: FakeLove
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draama, angst
Paritus: Lily/Severus, Lily/James
Yhteenveto: Sellaista lämpöä Severus ei ollut koskaan ennen tuntenut.
Vastuuvapaus: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvan Rowlingille, kuuluu hänelle. Kursivoidut englanninkieliset osiot on The Rasmuksen "Livin' in a world without you" kappaleen sanoituksia. En saa tästä rahaa vaan vain hyvää mieltä (;

A/N: Ah, en sitten millään pääse eroon Lily/Sev tarinoista eli tässä teille sitä lisää :D Innostuksen sain The Rasmuksen biisitä, jonka jo mainitsin vastuuvapaus-kohdassa (yölllä nämä inspikset iskee). Pitemmittä puheitta, nauttikaa tai inhotkaa! (palaute on sallittua)

Mitä tapahtui Lilylle ja Severukselle?

   Mustat hiukset heiluivat hiljaa tuulen tahdissa, kun koukkunenä läheni entisestään kirjan pienenpientä tekstiä. Severus istui puunjuurella ja luki Historian taikakaudet-kirjaa. Silmät liikkuivat nopeasti, imivät kaiken tiedon luetusta tekstistä.

“Severus! Hei!”

   Severuksen pää nytkähti ylös tiedostettuaan nimensä ja hetken hän näytti hätääntyneeltä. Huomattuaan punatukkaisen tytön, jonka smaragdinvihreät silmät tuikkivat onnesta, poika rentoutui ja vilkutti tytölle.

”Hei Lily!”

   11-vuotias Lily Evans istuutui nuoren pojan viereen ja alkoi innokkaana selostaa päivän tapahtumia. Severus oli siirtänyt kirjansa syrjään ja tuijotteli nyt lumoutuneena vieressään istuvaa puheliasta Lilyä.

”Tylypahka on mahtava paikka!” Tyttö lopetti puheensa yhä haltioituneena koulusta, johon hän sai kunnian kuulua.

   Lilyn pää kallistui hiukan ja iloisesti säihkyvät smaragdinvihreät silmät tarkkailivat mustia. Severus tunsi kuinka hänen sydämensä jätti lyönnin välistä. Äkkiarvaamatta Lily nojautui lähemmäs ja heidän huulensa kohtasivat. Sellaista lämpöä Severus ei ollut koskaan ennen tuntenut.

”Minun pitää mennä nyt, liemitunti odottaa” Lily virnisti ja lähti, jättäen paikoilleen lamaantuneen Severuksen taakseen.

You paralyzed my body with a poisoned kiss

   Vastahakoisesti James lopetti loitsunsa ja Severus tömähti ilkeästi maahan. Noustessaan ylös hän loi syyllistävän katseen Lilyyn.

”Kuraverinen!” Severus karjaisi.

   Oli kuin koko maailma olisi pysähtynyt. Jamesin suu sulautui yhdeksi tiukaksi viivaksi samalla, kun Lupin oli nostanut katseensa kirjasta. Lily tuijotti epäuskoisena Severusta. Hänen huulensa tärisivät ja silmistä alkoi vuotaa kyyneleitä. Itkua pidätellen hän juoksi sisälle Tylypahkaan.

***

”Olen pahoillani.”
”Ei kiinnosta.”
”Olen pahoillani!”
”Pää kiinni.”
”Lily… ei… Hemmetti! En minä tarkoittanut sitä!” Severus sopersi Lilyn juostessa Rohkelikkojen muotokuva-aukon läpi.

It's hard to believe that it came to this

   Postiluukku kolahti. Kiukkuinen 20-vuotias Kalkaros nousi mukavasta nojatuolistaan ja käveli eteiseen. Maassa lojui kellertävä kirjekuori, jonka päälle oli kirjoitettu hennolla tekstillä ”Severus Kalkaros, Kehrääjänkuja”.
   Severus poimi kirjeen vastahakoisesti ja avasi sen. Hän haukkoi henkeään. Se oli hääkutsu. Lilyn käsialalla kirjoitettu tervetulotoivutus hänen ja Jamesin häihin. Hän ei ikinä menisi niihin. Miten Lily voisi kuvitella jotain niin typerää? Severusko menisi katsomaan, miten hänen rakkautensa menisi naimisiin sen ylimielisen James Potterin kanssa?
   Enempää miettimättä Severus repi kirjeen palasiksi ja heitti palaset takkatuleen. Lilyllä ja hänellä ei ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta yhteisestä tulevaisuudesta. Kirje teki siitä totta.

There's a world without you

   Maa oli hennon lumivaipan peitossa hämärän alkaessa laskeutua Godrickin notkoon. Ihmiset viettivät iloisesti joulua lämpimissä sisätiloissaan ja availivat huoletta lahjojaan – lukuun ottamatta miestä, joka seisoi hautausmaalla musta viitta pienesti hulmuten.
   Severus kyykistyi ja siveli lumet pois hautakiveltä. Luettuaan kiveen kaiverretun tekstin naisesta, hänen silmäkulmastaan vierähti kyynel.

Lily Potter, s. 30.1.1960, k. 31.10.1981

Mies kohotti taikasauvansa ja kuiskasi jotain. Haudan eteen kasvoi kaunis kukkakimppu, jossa oli lappu ”Lilylle”. Hän ei ikinä suonut ajatustakaan toiselle naiselle. Severus ei koskaan unohtanut, eikä koskaan lakannut rakastamasta Lilyä. Ei koskaan.

You thought that was the end of the story
« Viimeksi muokattu: 05.04.2017 21:07:55 kirjoittanut Arte »


"Who do you imagine wants to attack children like yourselves?"
"Hmm, let's think... Maybe... Lord Voldemort?"

Brangwen

  • ***
  • Viestejä: 473
Kaunis fiilistelypätkä, ja nuo biisinsanatkin sopivat väleihin hyvin. Jostain käsittämättömästä syystä Kalkaroksen angstia voisi lukea vaikka kokonaisen kirjan edestä.

Tuo Lilyn lähettämä hääkutsu oli nätti yksityiskohta. Lilyn näkökulmasta se tietysti on sovinnontarjous, mutta yhtälailla tietysti Kalkaros tulkitsee sen kettuiluksi. Nyyh.
There’s a thin semantic line between weird and beautiful. And that line is covered in jellyfish.
-Cecil Baldwin