Title: Pimeys saapuu tänä yönä liian aikaisin
Author: Claire
Rating: k-11
Pairing: Severus/Albus
Genre: slash, angst, drama, oneshot
Summary: Ennen tätä yötä en ole koskaan vaipunut niin lojaalittomaan itsesääliin; ennen tätä hetkeä en koskaan ole halannut itseäni niin kipeästi, että sormieni rystyset pingoittuvat kipeästä irti.A/N: Tämä fic perustuu Puoliveriseen prinssiin. Severus angstaa, voi parkaa.
Eikös se muuten ole niin, että leffassa Severus on siellä alhaalla Tähtitornissa Harryn kanssa, kun Draco uhkaa sillä sauvallaan Dumbledorea
(taidan olla kaksimielisellä tuulella, mutta minusta tuo kuulostaa lähinnä vähän pervolta), vaikka kirjassahan Severus ei kai ollut? No, tässä tapauksessa hän nyt sitten on siellä alhaalla ft. Harry
Toivottavasti ei kamalasti häiritse.
Ficciin ripoteltu muutama lause yhdestä vanhasta runostani, mutta se sekoittuu muutenkin kerrontaan, vaikea huomata. Ficin loppukin on sitä runoni loppua ja näin sitten tällainen sekateksti on lopputuloksena. Kommentteja pyydän mitä hartaimmin!
Osallistuu slash10:een sekä Yhtyeen tuotanto-haasteeseen.
Music: Hannah Fury - Never look back~
Pimeys saapuu tänä yönä liian aikaisinKuinka vaikeaksi se pitää tehdä, kun kurottaa korkeuksiin eikä yllä; koskettaisinko pohjatonta pohjaa, suutelisinko sinut sinne muistoistani, tuuleenko puhaltaisin jokaisen hetkemme? Pakottaisitko minut unohtamaan kaiken, lausumaan sanat, joita pitkään olen kielenkärjelläni pyöritellyt, pakottaisitko? Tiedän lausumattoman vastauksesi ja yhtä hyvin minä tiedän senkin, että se on velvollisuuteni.
Pimeys saapuu tänä yönä liian aikaisin.
Ennen tätä yötä en koskaan vaipunut niin lojaalittomaan itsesääliin; ennen tätä hetkeä en koskaan halannut itseäni niin kipeästi, että sormieni rystyset pingoittuvat kipeästä irti. Kyllä, on aika ja minä tiedän sen, sillä saatan kuulla ylhäältä Tähtitornista Dracon hätääntyneen äänen, jota seuraa Lestrangen ivallinen nauru; kuvottavaa. Ja sitten sinun äänesi, sinun kaunis, puhdas, tyyni äänesi. Sekunnit tuntuvat lyövän aivan liian nopeasti, mieleni karuselli pyörii pyörii pyörii isosti
ympyrää ja minua huimaa; siltikään ääriviivat eivät koskaan voisi olla sen selkeämmät.
Tuho, tuska ja kaipaus.
On aika ja minä tiedän sen.
Potter poissa tieltä vaivatta. Aivan liian nopeasti. Silmissä toivo, joka ei koskaan olisi saanut itää; hänkin luottaa minuun. Ja pettyy minuun. Vihaa minua, mutta sehän on osa sinun suurta suunnitelmaasi, on aina ollut; ja paskat, sanon minä. Mutta sinä oletkin aina ollut meistä se viisaampi eikä sinun tahtoasi käy kiistäminen.
Askel askeleelta lähempänä voittoasi. Minun tappiotani, mutta teen sen sinun vuoksesi.
Draco on kykenemätön tappamaan sinua, aivan kuten suunnittelitkin. Hän katsoo
minuun anovasti, aivan kuten arvasitkin. Malfoylle tekemäni lupaus saa minut kohottamaan taikasauvaa kädessäni.
Liikaa lupauksia.
"Severus, minä pyydän..."
Merkki.
Tietoisuus siitä, että on aika, mutta sinun anovat silmäsi eivät tee asiaa yhtään helpommaksi. Vastaukseksi avaat kerrankin mielesi, tuot mieleesi kaikki syyt, miksi vihata sinua; miksi minun pitäisi vihata sinua; miksi minä
vihaan sinua. Tuot mieleesi kaiken, millä tavoin sinä olet minua satuttanut ja satutat - enkä siltikään kykene vihaamaan sinua.
Ja - yhtäkkiä! Se tulee vasten kasvoja; totuus! Kaikki valhetta; sillä sinä et rakastakaan minua! Viimeinen muistosi. Katkera.
Sinä vihaat minua, Severus.En kykene väittämään vastaan.
"Avada kedavra!"*
Hymyilen ensimmäistä kertaa käydessäni sinun haudallasi. Aika on muuttanut muistot virraksi ja se virta kulkee minussa lakkaamatta jokena, jonka solina kantautuu minun patoutuneeseen sydämeeni.
Minä kaipaan sinua, Albus Dumbledore. Kaipaan sinun rasittavia oivalluksiasi, kun näit teennäisten valheideni läpi. Kaikkitietävää katsettasi, joka tunki sisälleni. Vanhaa, mutta silti varmaa ja värisemätöntä ääntäsi. Outoja mielihalujasi erityisen sitkeisiin toffeekarkkeihin, jotka takertuvat kiinni hampaisiin. Hymähdän hiljaa. Mutta eniten sinussa minä kaipaan sinisiä silmiäsi.
Niin, minä tosiaan kaipaan sinua, mutta minulla on tunne, että näemme taas pian.
Ei osaa antaa periksi, ei
vaikka silmät lopullisesti suljettaisiin,
kädet kuolemaan ristittäisiin
ja sielunsa puhallettaisiin
taivaisiin
kaikonnutta ei saada enää takaisin.