Title: Iloittelua lehtien keskellä
Author: LillaMyy
Rating: S
Pairing: Harry/Draco
Beta: -
Genre: fluffy lievän angstisella lopulla?
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Harry opettaa Dracolle, kuinka lehtien keskellä voi pitää hauskaa.
A/N: Syksy on taas tullut ja ulkona on enemmän lehtiä maassa kuin puissa, joten on kenties jo korkea aikakin tehdä asialle jotain. Draco on myös aivan samaa mieltä, mutta Harry haluaa vain pitää hauskaa, joten siitä syntyi sitten tällainen pieni höttöpläjäys. Omistettu Tulejolle anteeksipyyntönä siitä kaikesta stressistä, jota aiheutin tarpeettomasti, ei ollut mitenkään tarkoitukseni! >: <3
Iloittelua lehtien keskellä
”No, ota harava käteen ja ala hommiin!” Harry totesi eräänä syksyisenä aamuna, kun Draco oli todennut heidän pihallaan olevien puiden tiputtaneen viimeisetkin lehtensä maahan.
”Harava? Eikö niitä voisi vain leijuttaa kasalle?” Draco ihmetteli, sillä Malfoyn kartanossa kotitontut olivat hoitaneet moiset askareet.
”Leijuttaa? No, ole hyvä ja kokeile”, Harry naurahti, kun vaaleahiuksinen mies kaivoi sauvansa esille ja kävi työhön.
”Näetkö? Tuossa menee ikuisuus, jos teet sen tuolla tavalla!” Harry tokaisi, kun Dracon pikkuisessa kasassa oli komeasti jopa viisi lehteä.
”Puhumattakaan siitä, että jos tuuli yllättää, sinun pieni kasasi haihtuu sen siliän tien”, hän jatkoi ja juuri sillä hetkellä tuulenvire puhalsi pihan poikki ja hienosti kasalla olleet lehdet lehahtelivat sinne sun tänne.
”Äh, tänne se harava!” Draco puuskahti tympääntyneenä. Harry ei sanonut mitään, ojensi vain nauravin suin toisen haravan poikaystävälleen ja alkoi sitten näyttää mallia.
Noin tuntia myöhemmin, kun pihalla seisoi yksi komea lehtikasa (miehet olivat tajunneet, että lehtikasan saattoi kyllä leijuttaa toisen lehtikasan päälle) Draco oli jo valmis siirtymään sisälle lämpimän teekupposen ääreen, mutta Harry vain pyysi toista odottamaan virnistäen.
”Mitä sinä oikein aiot?” Draco kysyi pahaa aavistaen. Kuinka ollakaan, Harry päätti tehdä kaiken heidän työnsä tekemättömäksi, sillä tämä pomppasi suoraan keskelle lehtikasaa pöllyttäen lehtiä ympäri pihamaata.
”Oletko sinä nyt tyytyväinen? Tunnin työ meni juuri hukkaan!” Draco murahti, mutta Harry vain nauroi, nappasi kourallisen lehtiä ja ripotteli niitä Dracon päälle sateen lailla. Vaaleahiuksinen vain nojaili tympääntyneenä toinen kulmakarva koholla haravansa varteen.
”Älä nyt, se oli hauskaa, kokeile itse”, Harry sanoi ja haravoi pikavauhtia kasan taas kuntoon.
Kun Draco ei kuitenkaan tehnyt elettäkään hypätäkseen kasaan, Harry otti oikeuden omiin käsiinsä ja työnsi luihuisen suoraan kasaan, joten Draco kaatui sinne pää edellä. Sekös vasta ärsyttikin Dracoa, joten hän alkoi viskellä lehtiä silmittömästi kohti Harrya, joka teki parhaansa väistelläkseen lentäviä lehtiä. Lopulta Dracoa alkoi naurattaa koko touhu, joten hän heitti kourallisen lehtiä ilmaan ja antoi niiden tipahtaa päälleen. Harry katsoi poikaystäväänsä vierestä tyytyväisenä, sillä tämä oli ollut hänen tarkoituksensakin. Oli kulunut vuosi Narcissan poismenosta, eikä Draco ollut juurikaan nauranut sen jälkeen.