Author: Minä, tuulevi-hillevi
Rating: S
Genre: angst
Disclaimer: En saa tästä rahallista korvausta enkä omista hahmoja enkä paikkoja enkä hurmaavaa Tylypahkan pikajunaa enkä tosin junaa haluaisikaan vaan lentokoneen
A/N: Feeniksin killasta, Harry&kumppanit lähdössä kouluun. Sirius on totta kai mukana vilkuttamassa.
Raapalehan tämä on, ja kun netin yleensä niin luotettava sanalaskuri petti (antoi kysyttäessä aina eri vastauksen, tulos vaihteli 56-59) eikä Word 2003ssa sitä taas ole, lasku jäi ihan oman näköni varaan, joten täytyy vain vilpittömästi toivoa että se on tasan sata.
Valtava musta koira juoksi ja hyppeli kirkkaanpunaisen, höyryä päästelevän veturin vetämän pikajunan vierellä, kun se viheltäen kiihdytti vauhtiaan vanhoilla, ärtyisästi kalahtelevilla kiskoilla. Riehakkaasti se haukahti silloin tällöin eräälle ikkunalle, jonka takana mustatukkainen poika katseli Siriusta hymyillen. Pian oli kuitenkin mahdotonta kilpailla junan kanssa, kun se kiisi mutkaan ja katosi näkyvistä jättäen läähättävän koiran laiturin päähän katsomaan jälkeensä.
Yhtäkkiä oli taas kuuma, miten Sirius ei ollut huomannut sitä aikaisemmin, aurinkohan paahtoi polttavana jossakin kaiken yllä, ja raskas turkki tuntui hiostavammalta ja tukahduttavammalta kuin milloinkaan.
Sirius tiesi katkeran totuuden: mikään ei olisi yhtä hyvin, ennen kuin Harry tulisi takaisin hänen luokseen.
