Author: Sca
Genre: angst, romance, puolitoistaraapale
Pairing: Alice/Lily, Lily/James
Rating: S
Disclaimer: Hahmoja en omista, ne kuuluvat J.K. Rowlingillle, enkä hyödy tästä rahallisesti. Kappale, johon fic pohjautuu taas on Panic! at the Discon.
A/N: Tämän kirjoittamisesta on jo jonkin verran aikaa, mutta löysin tämän taas ja ajattelin julkaista. Outoa, kuinka paljon Lilystä nykyään kirjoitan, kun en ole oikein ikinä hahmona pitänyt o.o Mutta niin, tämä osallistuu ficlet300-hasteeseen sanalla 92. Ulkopuolinen ja Yhtyeen tuotanto -hasteeseen Panic! at the Discolla ja kappaleella Northern Downpour. En tiedä, kuinka vaikea tästä on saada mitään irti varsinkaan jos ei kappaletta tunne ja ei tajua viittauksia siihen ja muutenkaan en tästä aivan varma ole, mielipiteitä olisi siis kiva kuulla ^^
Then she said she can't believe
Alice tiesi, että Lily ei ymmärtäisi, ei punatukkainen ymmärtäisi ollenkaan, mitä hän tarkoitti sanoillaan. Lily vain nauroi, nauroi heleää ja kaunista nauruaan, ehkä esitti ymmärtävänsä, muttei sisimmässään tehnyt niin. Se tavallaan loukkasi Alicea. Tavallaan, sillä hän silti rakasti tyttöystäväänsä, ja ehkä Lily luuli, että Alice hukkui haaveissaan johonkin maailmaan, missä toista tyttöä ei ollut. Hän ei edes halunnut vilkaista sanoja, jotka Alicen sulkakynästä oli paperille virrannut. Ehkä hän pelkäsi.
Mutta ehkä se ei edes haitannut Lilyä, ehkä hän olikin yön pimeinä tunteina antanutkin periksi Jamesille, muttei vielä raaskinut kertoa siitä Alicelle, koska pelkäsi särkevän tämän sydämen. Lily kyllä aina lupaili rakastavansa Alicea ikuisesti ja ilmestyi paikalle, jos toisella oli jonkin huonosti tai heillä vain sattui olemaan ikävä toisiaan. Vain yksi pieni toive, ja kaikki järjestyi.
Istuessaan kaatosateessa ulkona ja miettiessään, unohtaisiko Lily hänet todella Jamesin takia, Alice mietti, että ainakin viileä sade rakasti häntä omalla tavallaan.
Lily taas vihasi sadetta.