Kirjoittaja: Annabelle
Beta: Amanecer
Ikäraja: S
Fandom: Twilight
Tyylilaji: Draama
Vastuuvapautus: Kaikki muu paitsi idea ja teksti kuuluu Stephenie Meyerille.
Yhteenveto: Ilman armoa tai edes sääliä Alec käänsi päänsä inhosta.
K/H: No okei, en ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään oikeasti hienoa ja eipä tämäkään sitä muuta. Unohdan aina kiittää Amaneceria, ihan mahtavaa betaa, joten nyt; iso kiitos, että jaksan näitä mun kirjoituksia ja jaksat tsempata! Oot kyllä korvaamaton (: Menee viiteenkymppiin sanalla 008. Vuodet.
Epäonnistumisia
Yksi uusi epäonnistunut yritys jälleen ja onneton ihminen valahti lattialle. Janen silmissä välähti ja Alec hieroi ohimoaan ärsyyntyneesti ja silmäili samalla ilmassa roikkuvia hiukkasia.
”Sinun pitää keskittyä.” Sanat kaikuivat taas marmoriseinissä ja Alecia vihlaisi sisältä. Tuo hento ihmisolento oli noussut istumaan ja hänen kätensä tärisivät. Alec tunsi häpeää itseään kohtaan, koska oli saattanut ihmisen tuohon tilaan. Janen silmät eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan ne vetivät kuin pakosta Alecin takaisin aloituspaikalle.
”Uudestaan”, Janen ääni käski. Se oli kylmä ja kyllästynyt kuten aina. Kuten aina, kun Alec epäonnistui, kun Janen täytyi tehdä jotain mitä ei halunnut tai kun Jane ei ollut tyytyväinen näkemäänsä. Kuten yleensä. ”Ylös.”
Ihmisen vaatteet kahisivat ja hänen hengityksensä katkoili jalkojen noustessa hatarasti pystyyn. Jane katsoi Aleciin ja nyökkäsi antaakseen merkin.
Kylmä sähkövirta kulki läpi huoneen, sen tunsi. Se oli säälimätön eikä kaihtanut satuttaa heikompaa saatika samantasoista. Alec halusi pysäyttää sen ja saada Janen itse vapisemaan. Hän keskittyi ja laittoi peliin kaiken tahdonvoimansa kiertääkseen voimansa tuon sähkövirran ympärille ja saadakseen sen julman liekin sammumaan. Se kuitenkin hylki Alecin voimia kuin ruttoa, ja side katkesi. Karkea huuto läpäisi huoneen, ja hento olento läjähti lattialle.
Jane huokaisi ja loi Aleciin katseen, joka kertoi tarpeeksi. Ilman armoa tai edes sääliä Alec käänsi päänsä inhosta.
Uudelleen. Äänetön komento kumisi Alecin korvissa, ja hän pakotti jalkansa liikkeelle ja suuntasi kohti ovea vedoten taukoon. Jane ei viitsinyt edes pidätellä häntä, vaan jäi kyllästyneenä hiomaan omia taitojaan.
Tähän menisi vuosia.
- Annabelle
