Kirjoittaja Aihe: Viimeiset jäähyväiset, K11  (Luettu 1781 kertaa)

Lauranood

  • Unelmien metsästäjä
  • ***
  • Viestejä: 363
  • Melankolisia sanoja ja unelmia
Viimeiset jäähyväiset, K11
« : 22.05.2010 17:23:42 »
// Alaotsikko: K-13 angst, itsemurha

- KirjoittajaLauranood
- Hahmo Epätoivoinen tyttö
- Ikäraja K-11
- tyylilaji Angst
- Varoitukset: Itsemurha
- Juonitiivistelmä 

Kirje keittiön pöydällä

Hei, minä todella rakastan teitä, mutta en jaksa enää.
En jaksa aina tulla kotiin ja joutua tappelemaan sisareni kanssa. En jaksa katsoa hänen halveksivia kasvojaan kun hän katsoo minua. En pysty kuuntelemaan enää ainuttakaan asiaa, joka minussa on hänestä pielessä.
      Aina kun painan pääni tyynyyn viiltävä kipu halkaisee rintaani enkä voi hengittää. En voi enää katsella häntä koulussa ja tajuta, ettei hän kuulukaan enää minulle. Olen kyllästynyt olemaan ystävieni haukuttavana.
      Olen koko elämäni yrittänyt saada vanhempani (teidät) ylpeiksi itsestäni. Yritin panostaa koulussa ja korjata itsessäni olevat virheet, olla kiltti tyttö, mutta epäonnistuin. En voi enää katsella kasvojanne, kun olette jälleen pettyneet minuun.
      Itkin joka ilta hiljaa huoneessani, itkin pahan olon pois, mutta aina kun saavuin keittiöön sisareni halveksi minua ja paha olo palasi. Pienempi sisareni, jolle yritin olla parempi isosisko, kuin minulla on, vihaa minua. Hän haukkuu minua ja sanoo minun olevan yhtä huono, kuin minun isosikoni, eli hänen toinen sisarensa.
      Tiedän, että pidätte minua pelkurina, luovuttajana, mutta minä vannon; olen yrittänyt jo kaikkeni, mutta mikään ei toimi. Kukaan ei voi enää palauttaa minulle elämänhaluani.
      Olen pahoillani kaikkien niiden puolesta keille aiheutan teollani mielipahaa, mutta en voi enää elää ja tuntea olevani huono ja täydellinen luuseri. Muistakaa! Minä todella rakastin teitä koko sydämestäni!

Rakkain terveisin: Tyttärenne.


Perhe vilkuili toisiinsa hätäisinä luettuaan kirjeen ja he hyppäsivät autoon. He ajoivat kaupungin laidalla sijaitsevan lammen rantaan, koska tyttö oli viihtynyt siellä usein.
      He saapuivat liian myöhään. He näkivät elottoman tytön kellumassa keskellä lampea. Poliisit saapuivat ja tyttö todettiin kuolleeksi. Tytön isosisko lukittiin mielenterveys osastolle, koska hän potee vieläkin syyllisyyttä sisarensa kuolemasta. Oliko hän todella niin suuri osasyyllinen oman sisarensa kuolemaan?
      Ei hän tahallaan ollut ilkeä, mutta se oli vain niin sisälle piirtynyt luonteenpiirre ja hän oli jopa kadehtinut sisartaan.
      Nyt oli kaikkien myöhäistä miettiä, mikä meni pieleen, koska ihmishenkeä ei voi koskaan palauttaa ja tyttö oli mennyttä.


Komentteja??
« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 13:25:19 kirjoittanut Pyry »
Syyt muuttuvat, mutta määränpää pysyy samana

Lauranoodin Salainen laatikko