Fandom: Fullmetal Alchemist, 1. anime & CoS
Disclaimer: Maailma ja hahmot kuuluvat Hiromu Arakawalle ja animetiimeilläkin on näppinsä pelissä ainakin Russellin osalta. Minä en saa mitään korvausta luomuksilla leikkimisestä.
Otsikko: Pituudella on väliä
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Russell/Ed
Ikäraja: K-11
Genre: Humoristinen draama
Varokaa: viittauksia alaikäisten seksiin
Summary: ”Eikä ole! Kyse ei ole koosta vaan siitä, miten sitä käyttää!”
A/N Minun on pitkän aikaa pitänyt kirjoittaa jotakin tällä parilla, ja nyt sain vihdoin aikaan, kun Kaiken maailman ficlettejä inspiroi aiheella Rare. Eiköhän se ole tarpeeksi rarea, jos tästä tulee finin ensimmäinen ficci tällä parilla... ainakaan minä en ole huomannut, että näitä olisi enemmän. Ja aakkosprojektissa P. Minulla oli hauskaa. Liian hauskaa.
Pituudella on väliä
Al oli matkalla hakemaan uutta kirjaa luettavakseen, kun kuuli kinastelua huoneesta, jonka Ed jakoi Russellin kanssa. Se ei ollut mitenkään epätavallista. Ed ja Russell eivät olleet muuttuneet lainkaan yksimielisemmiksi sen jälkeen, kun olivat alkaneet maata yhdessä.
Uteliaisuus pakotti Alin siirtymään puoliavoimen oven taakse. Hän halusi tietää, mikä oli päivän riidanaihe, ja jos pariskunta ei missään nimessä olisi halunnut tulla kuulluksi, kai he olisivat sulkeneet oven kokonaan?
”Kyllä sillä on väliä!” sanoi kiivas ääni.
”Eikä ole! Kyse ei ole koosta vaan siitä, miten sitä käyttää!”
”Väitätkö sinä, että en osaa käyttää pituuttani kunnolla?”
Al huokasi. Olisi pitänyt arvata – jälleen kerran yksi kina pituudesta. Ed otti kovin raskaasti sen, että oli huomattavasti lyhyempi kuin Russell... Eikä Russell auttanut asiaa ollenkaan kohtelemalla Ediä mahdollisuuksien mukaan kuin neitiä. Russell aukoi hänelle ovia, auttoi takin hänen harteiltaan ja kehui hänen hiuksiaan, kunnes Al alkoi todella pelätä hänen naksahtavan kokonaan.
”Minä näytän sinulle pituuden käyttöä!”
”Ooo, lupaatko?”
Al räpytteli tyrmistyneenä silmiään käsitettyään, kummalle kumpikin ääni kuului. Hän oli ollut niin varma puhujista, ettei ollut todella kuunnellut... mutta tällä kertaa nimenomaan Ed väitti, että pituudella oli väliä. Mitä ihmettä oli tekeillä?
Al koputti huoneen oveen, minkä jälkeen kaksi ääntä huusi kuorossa: ”Mitä?”
”Ööh, minä vain...” Al avasi oven kokonaan ja näki Edin istumassa Russellin rinnalla pidellen tämän käsivarsia patjaan naulittuina. Molemmat olivat onneksi pukeissa. ”Anteeksi, mutta en voinut olla kuulematta ohi kulkiessani...”
”No mitä, Al?” Ed kysyi.
”Ei ole sinun tapaistasi myöntää, että sillä olisi väliä, veli. Mutta on hyvä, että pystyt myöntämään, että olet lyh-”
”ENKÄ OLE!”
”Täh?”
”Me emme puhuneet vartaloiden pituudesta”, Russell paljasti. ”Vaan... toisesta mitasta... ja sillä ei ole väliä!”
”Panen sinut ottamaan tuon takaisin!” Ed ärähti.
”Lupaatko varmasti?”
Al sulki oven ja toivoi hartaasti, ettei olisi ikinä kuullut tuota keskustelua.