Kiitos kommenteista ja se vihko on sininen! Porkkanoista saamme kuulla lisää, mutta emme ehkä tässä luvussa.
2. luku
Auringonkehräntie 7
Ginny hengähti. Talo oli upea. Se oli haaleansininen, suuri rakennus, melkein kuin kartano. Piha oli suuri, ja siellä oli labyrintti, lampi ja lohikäärmesuihkulähde, jonka suusta ja hännästä soljui kirkasta, kylmää vettä. Pihan ympärillä oli korkea muuri jossa oli kaunis rautaportti, jonka vieressä oli kyltti jossa luki:
Kilkuta kelloa, kerro asiasi kotitontulle ja odota, ole hyvä.
Ginny kilkautti kellloa ja hänen eteensä ilmiintyi kotitonttu, joka kysyi kyllästyneen kuuloisesti
”Kuinka voin auttaa?”
”Öö.. Olen Ginny Weasley ja tulin tapaamaan Harrya.”
”Odottakaa hetkinen, ilmoitan tulostanne.”
Kotitonttu katosi, mutta palasi melkein heti.
”Neiti Weasley voi astua sisään”, tonttu sanoi ja avasi portin.
”Tervetuloa Harry Potterin taloon. Nauttikaa vierailustanne, Harry Potter odottaa olohuoneessa, toinen ovi vasemmalta”, se jatkoi kun he kävelivät pihatietä pitkin.
Yhtäkkiä kuului pieni räksäys ja kotitonttu oli poissa.
Ginny käveli sydän tykyttäen käytävää pitkin ja meni sisään toisesta ovesta vasemmalla.
Sisällä hän näki kauniisti kalustetun huoneen, jossa oli takka, kirjahyllyjä, mukavannäköinen sohva ja muita kalusteita. Kaikki näytti hyvin kalliilta, siistiltä ja kauniilta. Paitsi että pikkupöydällä oli vähän mandariininkuoria.
Harry istui sohvalla, mutta kun Ginny tuli huoneeseen, hän nousi seisomaan.
Kohteliasta.
”Iltapäivää”, Harry sanoi.
”S-samoin”, vastasi Ginny ja kiinnitti vasta nyt huomiota Harryn ulkonäköön.
Harry oli pitkä, lihaksikas ja komea nuori mies.
Hänellä ei ollut laseja, vaan piilolinssit, mikä näytti upealta. Hänen mustat hiuksensa kiiltelivät hyväkuntoisina. Ginny tuijotti Harrya ja Harry vain hymyili.
”Saako olla jotain? Hedelmiä, keksejä, juotavaa?” Harry kysyi.
”Ei kiitos, söin juuri lähtiessäni ja sitä paitsi kuljin vain ohi, kun olin menossa shoppailemaan Hermionen kanssa ja sitten näin talosi”, Ginny mutisi ja jatkoi ”Anteeksi, minun täytyy soittaa Hermylle että tulen myöhässä.”
Ginny naputteli numeron ja odotti
”Hermione”, ääni vastasi hengästyneenä.
”Ginny täällä, tulen myöhässä, koska poikkesin matkan varrella Harryn luo.”
”Minäkin olen myöhässä, pakkotilanne… öö… Nancy soitti ja sanoi että minun täytyy katsoa eräs ohjelma tv:stä, se liittyy työhöni ja jatkuu viiteen, joten tavataan puoli kuudelta.”
”Ok, nähdään”, Ginny sanoi, sulki puhelimen ja jatkoi puhuen Harrylle
”Voisinko viipyä täällä vähän pitempään, vaikka tunnin?”
”Jos itse haluat”
Ginny mietti. Halusiko hän?
Haluaako Ginny jäädä Potterin taloon tunniksi? Mitä porkkanoille kuuluu? Kysymyksiin vastauksia ensi luvussa!Ahhahhaa, taas kidutan teitä näillä lyhyillä luvuilla, mutta tuo oli taas niin hyvä paikka lopettaa! Niin ja vielä kidutuksen tehostamiseksi, aloitan heti kirjoittamaan seuraavaa lukua, vaikka en millään jaksaisi. Tai ehkä luen yhden ficin ennen kuin jatkan? Kuka tietää.
Kommentteja!
[/i]
