Ficcin nimi 3 hyvää syytä vihata Norriskaa
Kirjoittaja Lauranood
Ikäraja K-11? Aluks ajattelin k.13, mutta no joo...
Tyylilaji Ekassa vähän Slash en mä tiiä, draama?
Vastuuvapaus En omsita hahmoja tai paikkoja ne ovat Rowlingin, En saa tästä mitään rahalista korvausta, minusta on vain kiva leikkiä hahmoilla
A/N Osallistun 3 kertaa kun -haasteeseen tällä ficilläni, olihan minunkin sitten pakko kokeilla, kun kaikki muutkin
1
DracoPoVOli ilta ja olin menossa tapaamaan Harrya muodonmuutosten tyhjään luokkahuoneeseen. Hiivin pitkin koulun käytävä ja rukoilin sormet ristissä, että Voro olisi vaikkapa nukkumassa. Ohitin suuren salin ja kiipesin ylös portaita. Olin melkein viimeisellä portaalla kun jalkani alla kuului pieni narina. ”Samperin portaikko!” sihahdin, ehkä hieman liian kovaa. Vilkuilin ympärilleni. Ei ketään.
Jatkoin matkaani ja saavuinkin luokkaan, mutta Potteria ei näkynyt. Istuin hetkeksi pulpetille odottamaan. Kului pari minuuttia ja kuulin askelia. ”Viimeinkin”, sanoin, sillä en olettanut kenenkään liikkuvan täällä paitsi hänen. Näin kaksi lamppumaista silmää ja kaksi tassua. Norriska. Ponkaisin ylös ja juoksin ulos huoneesta.
Näin Potterin, joka oli juuri tulossa luokkaan. ”Hitto”, manasin mielessäni juostessani hänen ohitseen. Läähätin oleskeluhuoneessa ja muristen jotakin typerästä katista menin sänkyyn. Ensikerralla tapaisimme tarvehuoneessa, jossa olisi kattikielto!
2
FredPovMinä ja George päätimme pitää pienet yöbileet Rohkelikon huispausvoiton kunniaksi. Kävelimme pitkin autioita käytäviä naureskellen jollekin pilalle, jonka George oli juuri laukaissut. Tömistelimme tahallamme hieman kovempaa, sillä tiesimme Voron olevan seitsemännessä kerroksessa. Kiitos Harryn Kelmienkartan. Oikeastaan hänen isänsä, mutta siitä oli turha ruveta kinastelemaan. Jos oikein tarkasti miettisi, niin se olisi… Minunhan piti lopettaa tämä!
Menimme keittiöön ja kotitontut valmistivat meille oikein mukavan kasan herkkuja. Päätimme hieman tankata jo nyt, sillä ajattelimme loihtia pari satsia, emmekä tietenkään halua itse joutua loihdituiksi. Söimme oikein mukavan läjän ja saimme vielä astiatkin, missä kuljettaa herkut. Moikkailimme kotitonttuja ja lupasimme viedä Dobbylta terveiset Harrylle. Mukava veikko.
Vilkuttelimme tontuille ja astuimme ulos keittiöstä. Jalkani alta kuului kummallista sähinää ja katsoimme alas. Olin tallannut Norriskan hännän päälle. Katsoimme Georgen kanssa toisiamme ja pian kuuluikin Voron ääni: ”Haa! Nyt jäitte kiinni senkin varkaat!” Pahuksen katti. George potkaisi sen nopeasti syrjään ja lähdimme juoksemaan Rohkelikkotorniin. Kiinnijääminen olisi aika mälsää.
Pääsimme kuin pääsimmekin oleskeluhuoneeseen, mutta se niistä bileistä. Kaikki herkut olivat lentäneet pitkin käytäviä ja olin sata varma, että aamulla pääsisimme vanhan kunnon Dubledoren puhutteluun, kiitos herkkujemme jättämän vanan ja sen kamalan katin, Norriskan. Että minä sitten vihaan sitä kissaa.
3
RiesuPovMahtava idea! Kuulin jonkun oppilaan poistuvan vuoteestaan. Olin varma siitä, sillä kuulin askelia yläkerrasta ja voisin vannoa, että ne eivät kuulu sille möhömahaiselle vahtimestarille, Vorolle. Eivätkä liioin sen hirveääkin hirveämmälle katille. Minulla sitä paitsi sattui olemaan tylsää, joten voisin ensin vaikka kaataa sangollisen vettä sen oppilaan niskaan ja sitten huutaa Vorolle, että oppilaita käytävillä.
Menin kiusallani hakemaan vedet murjottavan Myrtin vessasta, koska voisin siinä samassa kiusata häntäkin. Menin siis Myrtin vessaan sangon kanssa. “Heippa hei nyppylänaama Myrtti!” kailotin leijaillessani vessaan. Myrtti katsoi minuun happamasti vessastaan. Heitin vesi-ilmapallon häntä päin. Se meni tietenkin hänen lävitseen ja paiskautui seinään. Se läiskäytti kaikki vedet Myrtin päälle.
Myrtti ulvahti inhosta. “Sori! Sen piti osua päähäsi, mutta unohdin, ettei se voikaan osua sinuun, koska olet kuollut!” räkätin ja sain taas Myrtin itkemään. Meinasin unohtaa sen valvovan oppilaan, koska minulla oli jo nyt hauskaa, mutta koska hupi meni niin nopeasti muistin taas oppilaan.
Otin nopeasti vettä ja kiirehdin siihen luokkahuoneeseen, missä oppilas oli hiippaillut. Näin tumman hahmon ja kippasin vedet sen niskaan. Kuului järkyttävää sähinää. Sähinää? Katsoin alas ja näin kaksi kiiltävää silmää. Norriska! Se oppilas oli jo ehtinyt livahtamaan ja vei minun hupini. “RIESU!” kuului ovelta. “Nyt teit viimeisen temppusi, kerron rehtorille, niin vain kerron!” näytin kieltä ja livistin paikalle. Mokomakin katti, pilasi koko yöni!
Risut ja ruusut tervetulleita
