Nimi: Huono hetki
Paritus: Teddy/Victoire
Ikäraja: S
//zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajojaYhteenveto: Teddy on saattamassa Victoirea ja James Potter valitsee jälleen huonon hetken...
Haasteet:
Velhojen perhepotretti 3.0 Teddy Lupinilla
Oma sana: Mä en oo ikinä aikasemmin kirjoittanut Teddystä mitään, joten tää on ihan vieras paritus mulle - hahmotkin on vieraita, joten älkää välittäkö siitä. Joka tapauksessa, kommentteja arvostan aina jne!
Huono hetkiSinä vuonna syksyi tuntui saapuvan nopeammin kuin aikaisemmin, ainakin Teddy Lupinin mielestä. Hän työnsi haikeana tyttöystävänsä Victoire Weasleyn kärryjä laiturilla olevan puomin läpi tytön itse istuessa arkkunsa päällä heiluttelemassa jalkojaan.
Koko aamu oli ollut kirpeä ja kullankeltainen kuin omena eikä Teddy ollu pitänyt siitä ollenkaan. Kirpeä vielä olisi mennyt, mutta kullankeltainen oli ehdottomasti liikaa. Heidän saapuessaan puomista läpi laiturille yhdeksän ja kolmeneljäsosaa, Teddy huomasi helpotuksekseen kullankeltaisen värin kadonneen ja sen tilalle tulleen paksun, ankean sumun aivan kuin ankeuttajia olisi ollut liikenteessä. Victoire hyppäsi pois arkun päältä ja käveli Teddyn vierelle. Hän otti kiinni hänen kädestään ja Teddy näki sumunkin läpi kihlasormuksen tytön sormessa.
He olivat vasta edellisenä iltana menneet kihloihin, Teddy oli kosinut Victoirea tämän kotona Simpukkamökissä kaikkien muiden mentyä jo nukkumaan. Victoire oli vastannut myöntävästi ja he olivat sitoneet lupauksensa suudelmin. He eivät olleet vielä kertoneet kenellekään muille kuin Victoiren vanhemmille, mutta Teddy oli varma, että ainakin suurin osa Potterien perheestä ilahtuisi uutisesta ja Victoiren mummi, Molly Weasley luultavasti ryhtyisi heti suunnittelemaan häitä.
”Mitä jos minä en päästäkään sinua tänä vuonna lähtemään?” Teddy kysyi äkkiä ja veti Victoiren itseään vasten. Victoire hymyili, mutta ei vastannut mitään, sillä Teddy tiesi jo hänen katseestaan, mitä tyttö sanoisi.
”Minun on pakko suorittaa koulu loppuun”, Victoire huokaisi lopulta syvään. ”Äiti ei pitäisi, jos jättäisin koulun kesken ja Percy-setä luultavasti pyörtyisi järkytyksestä, jos joku hänen sukulaisensa jättäisi koulun vielä tänä päivänä kesken”, Victoire jatkoi pyöritellen silmiään ja Teddy naurahti. Hän oli arvannut Victoiren sanat jo aikaisemmin.
”Minun tulee ikävä sinua”, Teddy sanoi ja painoi otsansa Victoiren otsaa vasten, ”kova ikävä”, hän lisäsi.
”Sinun pitää tulla katsomaan minua”, Victoire virnisti, ”niin kuin viime vuonna.”
”Taidan jättää Jamesin säikäyttämisen toistaiseksi pois”, Teddy virnisti muistolleen. Hän oli edellisenä vuonna saapunut Tylypahkaan katsomaan Victoirea salaa ja he olivat juuri olleet luutakomerossa kun James Potter oli valinnut pahimman mahdollisimman hetken ja avannut komeron oven. Teddy ei hetkeen unohtaisi Jamesin järkyttynyttä ilmettä.
”Taitaa olla ainoa kerta kun joku on saanut James Sirius Potterin sanattomaksi”, Victoire nauroi suloisella nauruäänellään.
Junan pilli vihelsi. Victoire kiemurteli jo Teddyn otteessa, mutta Teddy ei ollut vielä valmis päästämään tyttöä irti. Hän kumartui suutelemaan tyttöystäväänsä aivan kuin ei olisi koskaan suudellutkaan ja Victoire vastasi suudelmaan. Suudelma toi autuaan unohduksen, Teddy unohti hetkessä missä oli ja miksi, hänestä tuntui, että hän unohti oman nimensäkin eikä millään muulla ollut merkitystä kuin sillä, että hänen kätensä oli Victoiren hoikalla vartalolla ja toinen käsi tämän pitkissä, vaaleissa hiuksissaan.
”Teddy! Mitä sinä teet?”
Sillä hetkellä Teddystä tuntui, että hän voisi kirota James Potterin ennen kuin kukaan ehtisi edes huomaamaan mitään muutosta pojassa. Victoire irroittautui hänestä salamannopeasti ja vähintään yhtä nopeasti Teddyn käsi lensi sauvalle.
”Tulin vain saattamaan Victoirea”, Teddy sanoi ja mietti hetken olivatko hänen hiuksensa muuttuneet yhtä punaisiksi kuin Jamesin. ”Painu tiehesi siitä häiritsemästä.”
”Ilman muuta, heti”, James ei voinut olla virnistämättä ja Teddy kirosi mielessään päivän, jona James Sirius Potter syntyi. ”Jätän sinut mielelläni 'saattamaan' Victoirea.”
Ja hän katosi virne kasvoillaan sumuun. Teddy kääntyi Victoiren puoleen ja veti tämän uudestaan lähelleen eikä Victoire tällä kertaa vastustellut.
”Anteeksi tuo”, Teddy kuiskasi. ”James osaa näköjään aina valita huonoimmat mahdolliset hetket.”
”Sinulta jäi jotakin kesken ennen kuin hän tuli”, Victoire huomautti ja Teddy painoi uudestaan huulensa tytön huulille.
Eikä sillä kertaa James Potter häirinnyt heitä.
