Nimi: Pilvipoutaa
Paritus: Teddy/James jr.
Ikäraja: S
Kirjoittaja: Fairy tale
Tyylilaji: Romance, fluffy
Yhteenveto: Teddy ja James keksivät kaikenlaista pientä romanttista
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille. Minä en tee rahaa leikitellessäni hänen keksimiensä iki-ihanien hahmojen kustannuksella.
Kirjoittajalta: Osallistuu haasteeseen
Kesäbingo-teksti genrellä romance. Tämä on oma itsenäinen fikkinsä tai sen voi lukea jatkoksi fikille
107 tuntia kesään S~Pilvipoutaa~
Siihen oli mennyt kokonaiset viisi päivää, että James oli saanut Teddyn paljastamaan salaisuutensa. Kokonaiset viisi päivää, tai pikemminkin yötä jolloin he olivat jutelleet asiasta tai oikeastaan sen ympäriltä ja Jamesin vatsa oli ollut aivan sykkyrällä. Hän oli miettinyt, hän oli toivonut ja hän oli pelännyt. Hän oli jännittänyt paljon enemmän kuin ikinä ennen yhtäkään huispausmatsia. Ja sitten Teddy olikin yhtäkkiä luottanut häneen ja kertonut että oli ihastunut häneen, Jamesiin! Heidän kesänsä oli muuttunut yhdessä hetkessä aivan toisenlaiseksi. Siitä tuli paljon rennompi ja ehkä vähän vaaleanpunaisempi. Ainakin Teddyn hiukset olivat nyt aika usein vaaleanpunaiset tai pinkit.
”Teddy, minä haluaisin tehdä yhdessä jotain pientä romanttista”, James sanoi köllötellessään ruohikolla ruohonkorsi suussaan Teddy vierellään.
”Mitä sinä oikein tarkoitat pienellä romanttisella?” Teddy uteli.
”No vaikka ison jäätelöannoksen syömistä samasta annoskiposta tai että saisin syöttää sinulle mansikoita tai luutalento samalla luudalla istuen...” James luetteli ja Teddy yritti pidättää naurahdustaan.
”Onko tuo kaikki sinusta romanttista?” Teddy uteli kierähtäessään vatsalleen vielä lähemmäs Jamesia ja hänen kasvonsa olivat nyt aivan vastapäätä Jamesin omia.
”Joo, on se. Eikö sitten sinun mielestäsi?” James ihmetteli.
”On on. Ei sitä kaikkien kanssa halua tehdä sellaisia asioita. Me voisimme vaikka aloittaa sillä jäätelön syömisellä samasta kiposta”, Teddy vastasi.”
He päättivät mennä Viistokujalle Qaino Vahvaqon jäätelöbaarille ja tilasivat suuren kahdelle henkilölle tarkoitetun annoksen joka tarjoiltiin jalallisessa maljassa ja jonka mukana tuli kaksi pitkävartista lusikkaa. Teddy ei voinut olla vähän punastumatta hänen aloittaessa lusikoimaan annosta. He näyttivät aivan taatusi mailien päähän rakastuneelta parilta yhden yhteisen jäätelöannoksensa kanssa Jamesin hymyillessä hänelle söpöintä hymyään. Teddy keskittyi Jamesiin ja sulki muun maailman ulkopuolelleen. Hehän olivat rakastunut pari. Tietysti he näyttivät siltä.
”Nyt on sinun vuorosi päättää mitä romanttista teemme seuraavaksi”, James sanoi.
”Ei ainakaan mitään syömistä, olen aivan täynnä”, Teddy totesi. ”Ehdotankin että ilmiinnymme lähemmäs jokivartta ja etsimme sieltä mukavan istumapaikan, jossa voisimme vaikka pussailla”, Teddy kuiskasi Jamesin korvaan.
”Sinäpä nyt vasta heittäydyitkin romanttiseksi”, James sanoi lomittaen samalla sormensa Teddyn sormiin. He eivät olleet vielä kävelleet käsi kädessä ja pieni jokivarrelle johtava hiekkatie oli sopivan rauhallinen siihen tarkoitukseen, että James halusi kokeilla miltä se tuntuisi.
”Tämä lasketaan kyllä sinun toiseksi ehdotukseksi”, Teddy totesi tuntiessaan Jamesin käden omassaan. Kosketus tuntui mukavalta Teddyn vatsanpohjassa saakka. Oli ihanaa olla jonkun oma.
He istahtivat sormet edelleen lomitettuina kiinni toisiinsa. Heidän paikkansa oli joen varren koskikohta, jossa vesi kuohui ja jonka alajuoksulla uiskenteli sorsaperhe. Teddy irrottautui kohta Jamesin kädestä ja nosti sormensa tämän huulille tunteakseen niiden pehmeyden. Jamesin suupieli tuntui jäätelön jäljiltä hieman tahmealta. Teddy suuteli Jamesia, mutta Jamesilta tuntuikin kestävän hetki ennenkuin hän tajusi miten siihen voisi vastata. Ei ollut helppoa suudella yhtäaikaa kun ei tiennyt osuivatko toisen huulet koko suulle, vai ylähuulille vai pelkästään alahuulille.
Jamesia alkoi hymyilyttää ja kohta suutelemisesta ei enää tullutkaan mitään.
”Mitä sinä naurat?” Teddy kysyi.
”Sitä että suuteleminen on vaikeaa”, James vastasi.
”Enkö osaa tehdä sitä oikein?” Teddy ihmetteli.
”Eikun minä en osaa vastata siihen oikein ja sitten minua alkaa naurattaa”, James selitti.
He suutelivat vielä muutaman kerran uudelleen ja yrittävät tehdä sen hymyilemättä, sillä samaan aikaan hymyileminen teki siitä hieman vaikeaa.
”Minulla on vielä ehdotus”, Teddy sanoi. He olivat istuneet aikansa joen varrella kuunnellen pienen kosken pauhua ja saaneet muutaman suukon onnistumaan oikein hyvin.
”Mutta ei vieläkään syömistä, eihän?”
”Ei. Ajattelin että voisimme nousta auringonnousun kukkulalle ja mennä sinne katselemaan pilviä”. Teddy sanoi.
”Vaikka kohta alkaa olla melkein auringonlasku”, James sanoi.
”Näkyy sieltä auringonlaskukin, mutta on siihen vielä aikaa. Nyt on hyvä päivä katsella pilviä.
Niin kaksikko ilmiintyi aurinnousun kukkulan juurelle ja kiipesivät sitten pientä kiemuraista polkua pitkin sen huipulle asti ja kävivät niitylle makaamaan.
”Katso tuota”, Teddy osoitti suurta mukeaa pilveä. ”Tuo näyttää aivan elefantilta.”
”Ja tuo näyttää aivan siltä meidän jättikokoiselta jäätelöannokselta”, James näytti toista pilveä.
”Olisi mukavaa tulla tänne joku aamu katsomaan kun aurinko nousee. Se olisi romanttista”, Teddy sanoi.
”Tykkäisitkö tulla luudalla lentäen?” James kysyi.
”Kyllä se käy. Saisit rastin oman romanttisen toiveesi kohdalle.”
”Pelaatko sinä jotain bingoa vai?” James ihmetteli.
”No eikö tämä ole vähän kuin romanssibingo. Ehdotamme vuorotellen mitä romanttista voisimme tehdä ja sitten keksimme seuraavan asian. Yksi viiden suora on kohta valmis.
”Olet hassu”, James naurahti. ”Romanssibingo.”
”Tuo pilvi on ihan selvä vasara”, Teddy osoitti.
”Vasara iskee tuon suklaasammakon muusiksi, katso nyt”, James selosti. ”Nyt vasara muuttuu huispausluudaksi.”
He seurasivat pilviä ja niiden muodonmuutoksia. Kun yksi pilvi alkoi muistuttaa telttaa, Teddy sai uuden idean.
”Katso James. Tuo pilvi ennustaa meille, että nukumme ensi yönä teltassa takapihalla.”
”Ja sitten voimme halailla ja kertoa tarinoita”, James sanoi toiveikas ilme kasvoillaan.
”Kuule, mitä me tässä ihmettelemme ja toivomme. Mennään laittamaan teltta pystyyn ja ollaan sitten aivan vierekkäin, jotta voin kuiskia korvaasi kaikenlaista mitä me vielä tulemme tekemään”, Teddy vaikutti yhtäkkiä kovin innokkaalta.
He valitsivat puutarhan perältä rauhallisen sopukan telttaa varten ja kantoivat sinne pehmikkeeksi patjat, peitot ja tyynyt. Teltassa oli mukavan viileää ja hämärää. Kaksikko pujahti sinne iltapalan jälkeen. Jos joku olisi jäänyt kuuntelemaan heitä teltan ulkopuolelle, olisi kuulunut vain pientä supattelua, muminaa ja naurahduksia, mutta se ei olisi jäänyt epäselväksi että nuo kaksi nauttivat toistensa seurasta ja pitivät toisistaan.