Kirjoittaja Aihe: Satoja angstisia sanoja, S|| Ilmestynyt kaksi; uusin: Valinta  (Luettu 3569 kertaa)

Maya

  • Slytherclaw
  • ***
  • Viestejä: 175
  • Väsynyt
    • Rikotun lupauksen sirpaleet
Disclaimer: Potterit ovat J.K Rowlingin luomus; Maya vain leikkii niillä vapaa-ajallaan, korvausta saamatta.

Totesin, etten viitsi ripotella raapaleitani tänne yksitellen, kun niitä näyttää syntyvän enemmän kuin odotin, joten loin tämän topicin angstisille raapaleilleni. "Valinta" on hieman vanhempaa tuotantoa, mutta laitan se tänne, kun en viitsinyt jättää yksinäistä ficciä roikkumaan. Jos luet, kommentteja arvostettaisiin. Kiitos.



Title: Sade
Author: Maya
Beta: Cattleya<3
Pairing: tulkinnalliset Harry/Draco ja Draco/random
Raiting: S
Genre: angst, tuplaraapale
Disclaimer: Potter-universumi kuuluu luojalleen J.K Rowlingille, Maya vain leikkii
Summary: Hän ei halunnut, hän kieltäytyi muistamasta, mutta sanat tulivat silti. Vakaina, lopullisina.

A/N: Syksyllä jatkuva sade masensi minua pahasti, joten päädyin kirjoittamaan tämän. Nyt pelastin sen tiedostojen syövereistä ja päätin julkaista näin uudenvuoden kunniaksi. Yksi lause on napattu suoraan Jadesoturi -elokuvasta. Kommentit olisivat kivoja:)



Sade

Loppumaton sade. Kaikkialla märkää, sumuista, harmaata, eikä pilkahdustakaan aurinkoa. Huonot ja huonommat päivät juoksivat eteenpäin tasaisena rivistönä, vailla nimeä ja tarkoitusta. Tämä päivä oli vain huono. Kunnes...

Huulet hipaisevat hellästi hiuksia, liukuvat alas korvalle ja siitä leuan linjaa pitkin raottuneille huulille. Kädet hierovat selkää hitain, pyörivin liikkein, jotka palkitaan tuskin havaittavalla, vilunväristyksiä muistuttavalla vapinalla. Huulet pakotetaan auki, kieli syöksyy hyväilemään vastaanottavaa suuta.

Punaista, mustaa, valkoista. Kirkkaat väriläiskät haittaavat ääreisnäköä, mutta tunteet herättänyttä näytelmää näytelläänkin aivan silmien edessä. Hetken vaikuttanut tyrmistys, hiljainen suru ja epätoivo muuttuvat kaikennieleväksi, tervetulleeksi raivoksi. Miten joku kehtaa koskea hänen omaansa?!

Vahvat kädet tarttuvat hartioihin ja pakottavat mukaansa. Hiljainen, ymmärryksen täyttämä ääni kuiskaa korvaan: ”Kamu, sinulla ei ole oikeutta mustasukkaisuuteen enää, muistatko?”

Hitaasti epätoivottu muisto hiipii mielen perukoilta, pakottaa huomaamaan itsensä. Jäinen pettymys valuu myrkkynä jäseniin, en halunnut muistaa tätä enää koskaan ja nyt oma mielenikin pettää minut. Väkisin avautunut muisto, vaaleat hiukset kirkkaassa auringonvalossa, ei älä koske minuun, minun täytyy puhua kanssani, eikä aurinko paistanut enää. Hän ei halunnut, hän kieltäytyi muistamasta, mutta sanat tulivat silti. Vakaina, lopullisina.

”Mä oon pahoillani, Harry... mut mä jätän sut.”

Sade jatkui ja jatkui, hiljaisena, ropisevana kuurona, jonka voi hetkeksi unohtaa mielen laitamille, mutta jota pakoon ei voi päästä koskaan.
« Viimeksi muokattu: 29.11.2014 14:25:43 kirjoittanut Renneto »
"Toivottavasti kaikki kriitikot ovat hukkuneet!"
-Emma (Muumilaakson tarinoita: Kadonneet lapset)


Tunkevatko Dursleyt ajatuksiin? Ei hätää, haasta minut. FF100 90 to go

Munis

  • ***
  • Viestejä: 827
  • Räpyläjalkainen, muniva toimintakone
Vs: Sade, K-13
« Vastaus #1 : 31.12.2008 22:52:37 »
Oi, olipa kaunis. Syksyiset harmaat päivät ovat kyllä masentavia, eikä yleensä yksi nauru riitä pelastamaan niitä. Eikä yksi hymy. Onnellisuuden pitäisi olla jatkuvaa, että selviäisi haavoitta syksystä. Mutta niin, tämä oli kauniisti kirjoitettu, tykkäsin kursiiveista. Tykkään kursiiveista aina, mutten itse oikein osaa käyttää niitä, kun en osaa valita, mihin ne laittaisin. Lopusta tykkäsin eniten, ja alusta myös. Olit kuvaillut sadetta tosi kauniisti. Oikein onnistunut tuplaraapale näin iltapalaksi. Kiitos ja hyvää uutta vuotta!
I've been to London, seen seven wonders
I know to trip is just to fall

Maya

  • Slytherclaw
  • ***
  • Viestejä: 175
  • Väsynyt
    • Rikotun lupauksen sirpaleet
Vs: Sade, K-13
« Vastaus #2 : 03.01.2009 21:49:30 »
Ankka: Samoin sinulle, hiukkasen myöhässä tosin:) Minäkin pidän kursiiveistä, siksi niitä on teksteissäni paljon. Välillä kyllä harmittaa, kun haluaisi laittaa kursiivia, eikä keksi sille hyvää kohtaa ::)

Sade on masentavaa, raapaleen kirjoittaminen auttoi yllättävän paljon. Kiitoksia kommentistasi, on aina mukava saada palautetta tekeleistään^^

Kiitos :-*
Maya
"Toivottavasti kaikki kriitikot ovat hukkuneet!"
-Emma (Muumilaakson tarinoita: Kadonneet lapset)


Tunkevatko Dursleyt ajatuksiin? Ei hätää, haasta minut. FF100 90 to go

Maya

  • Slytherclaw
  • ***
  • Viestejä: 175
  • Väsynyt
    • Rikotun lupauksen sirpaleet
Vs: Satoja angstisia sanoja, max. K-13
« Vastaus #3 : 09.02.2009 01:39:09 »
Title: Valinta
Author: Maya
Beta: Cattleya
Rating: S
Paring: paritukseton
Genre: angst, tuplaraapale
Warnings: deathfic
Disclaimer: Potterit kuuluvat J.K Rowlingille
Summary: Yksi valinta, yksi virhe, yksi elämä

A/N: Viikottainen raapalehaaste, viikon 26 aiheena anteeksiantamattomat kiroukset. Ikärajasta en ole ollenkaan varma, toivon osuneeni edes suunnilleen oikeaan. Cattleyalle iso kiitos työstä, jota en viitsinyt itse tehdä.


Valinta

Pitkä, harmaa käytävä. Ikkunat ovat korkealla, ne ovat pieniä ja niissä on kaksinkertaiset kalterit. Valoa pääsee sisään hyvin vähän.

Mies kulkee hitaasti pitkin käytävää, saattajinaan kaksi hitaasti lipuvaa mustaa varjoa. Ulkoapäin mies näyttää tyyneltä, sisällä – siinä pienessä mielen nurkkauksessa, jota mies vielä kykenee hallitsemaan – kuohuu. Elämä liitelee silmien ohi nopeina ryöppyinä. Matkan varrella koetut pienet ilon ja rakkauden hetket imeytyvät kähisevään hengitykseen, ja vangista tuntuu kuin ne eivät olisi koskaan tapahtuneetkaan. Vain suru ja tuska jäävät jäljelle.

Miten yksi väärä valinta voi tuhota niin paljon?

Yksi valinta, jota sinetöi kaksi sanaa. Vaakakupissa koko tulevaisuus.

”Oletko uskollinen?”
”Kyllä Lordini.”


Yksi virhe. Vasikkakuolonsyöjä tiesi suunnitelman. Jos aurorit olisivat tulleet minuuttia aikaisemmin, tämä ei tapahtuisi. Vangin maailma ei romahtaisi. Murhan suunnittelun tuomio ei ole sama kuin itse murhan.
 
Mies istuu pöytänsä ääressä. Huoneeseen luo valoa ainoastaan pöydällä nököttävä kynttilä. Huoneen nurkkaan ilmestyy uusi varjo.
Sulkakynän rapina taukoaa, pöydän luona mies kääntyy ympäri.
”Sanoinhan, ettei minua saa häiritä.”
Varjo astuu eteenpäin kohti kynttilän häilyvää valoa.
”Terveiseni Pimeyden Lordilta, Rymistyir. Avada Kedavra.”
Vihreän valon välähdettyä huoneen ovi lentää auki.


Käytävä päättyy massiiviseen, mustaan, luotaantyöntävään oveen. Tätä käytävää kuljetaan vain yhteen suuntaan, eikä tuosta ovesta kuljeta koskaan kahdesti.

Jos ankeuttajan on mahdollista näyttää innostuneelta, vangin saattajat näyttävät.
« Viimeksi muokattu: 29.11.2014 14:25:50 kirjoittanut Renneto »
"Toivottavasti kaikki kriitikot ovat hukkuneet!"
-Emma (Muumilaakson tarinoita: Kadonneet lapset)


Tunkevatko Dursleyt ajatuksiin? Ei hätää, haasta minut. FF100 90 to go