Sinistä siellä ja täällä Author: Lallu
Beta: niiina
Genre: drama
Rating: Sallittu
Hahmot: Scorpius, Rose
Summary:
Yksipuolinen ihastus on perseestäA/N: Kovin oli vaikeeta kirjottaa sanasta sininen. Ficin nimi tulee siitä, kun kaikki on sinistä
Niin ja siis se FF100 sana on tietenkin
015.Sininen.”Scorpius, ei!” Rose kiljui ja huitoi yrittäen päästä alas pojan sylistä. Rose oli murjaissut hetkeä aiemmin omasta mielestään hyvän vitsin liittyen Scorpiukseen, mutta poika ei ollut asiasta aivan samaa mieltä. Poika oli napannut tytön syliinsä jättäen muut valvojaoppilaat seisomaan ihmeissään järven rannalle, kun luihuisten ja korpinkynnen valvojaoppilaat katosivat laiturille.
He lähestyivät uhkaavasti veden rajaa, ja Rose yritti rimpuilla vieläkin kovempaa irti.
”Sinä todellakin maksat siitä, jos heität minut tuonne jorpakkoon!” tyttö huusi. Scorpius naurahti tytölle, kenen hiukset olivat pitkin kasvoja sekaisina ja joka huusi kasvot punaisina.
”Minä olen tosissani!” tyttö vielä huudahti ennen kuin poika pysähtyi laiturin nokkaan. Rose lopetti rimpuilun ja katsoi Scorpiusta toinen kulma koholla. Poika katseli hetken tytön sinisiin silmiin, virnisti ja hyppäsi. Rose katsoi toista silmät suurina, eikä edes kerennyt huutaa, kun he jo joutuivat veden varaan.
Scorpius päästi vasta veden alla irti Rosesta, joka ui nopeasti pinnalle. Tyttö haukkoi happea yrittäen samalla saada hiukset silmiltään. Scorpiuksen virnistelevät kasvot ilmestyivät hänen eteensä juuri, kun hän oli saanut hengityksensä tasattua.
”Mikä idea tuossa nyt oli?” Rose kysyi.
”Sinulla alkoi mennä hieman liian lujaa, sinun täytyi tulla hieman viilentymään”, poika vastasi siirtäen hänkin hiuksensa pois kasvoiltaan. Scorpius katseli tyttöä taas silmiin keräten rohkeuttaan, mutta hänen suunnitelmansa menivät pirstaleiksi, kun Rose tuhahti, siirsi kätensä pojan päälaelle, hymyili ja painoi toisen pään pinnan alle. Rose kuitenkin päästi nopeasti irti, kun tunsi, kuinka pojan kädet kiertyivät veden alla hänen lanteidensa ympärille. Tyttöä oli jo vuosien ajan ahdistanut sukeltaa kyseiseen järveen, joten hän ei enää halunnut veden alle, vaikka se olikin kirkkaampaa kuin aikoihin.
”Rose! Scorpius! Tulkaa nyt pois sieltä!” kuului huuto rannasta. Rose repi Scorpiuksen pinnalle.
”Pitää mennä takaisin”, hän sanoi ihmettelevälle pojalle, jonka hiukset olivat liimautuneet tämän kasvoihin. Ilman vastaväitteitä Scorpius katsahti koulun suuntaan, missä ihmiset huitoivat heille.
”Minä en jaksa kuunnella Zabinia, hän on nyt puoli tuntia paasannut kaikesta mahdollisesta”, Scorpius marisi, kun he lähtivät uimaan rantaan.
”Ei enää kauaa”, Rose sanoi ja katsahti poikaan hymyillen. Scorpiuksen oli pakko sukeltaa, ettei tyttö olisi nähnyt tämän punastuvan. Rose ei jäänyt ihmettelemään toisen katoamista, vaan kauhoi eteenpäin.
Yksipuolinen ihastus on perseestä, Scorpius ajatteli tullessaan takaisin pinnalle.
”Scorpius!” tyttö huusi huitoen ja virnistellen rannalta.
”Tullaan”, poika vastasi yrittäen kuulostaa iloiselta. Hänen olisi aiemmin vain pitänyt ottaa Rosen sinisestä kravatista kiinni ja suudella. Ehkä joku kaunis päivä, kun paikalla ei ollut muita.