Title: Jos Harry osaa kokata, täytyy minunkin osata
Author: Sirke
Beta: ei ole
Genre: Romance, fluffy, one-shot
Pairing: Harry / Draco
Rating: K-11
Disclaimer: Row omistaa hahmot, minä vain leikin niillä. Idean sain eräältä foorumilta, kiitos siis siitä.
A/N: Elikkäs, Harry opettaa Dracolle miten kokataan ilman taikakeinoja. Sijoittuu kesälomalle kuudennen ja seitsemännen kouluvuoden väliin. Harry on kyläilemässä Dracon luona, kotona ei ole muita kuin he. Tämähän tosissaan on mun eka ficci, joten olkaa kilttejä.Tietenkin kommentointi on enemmän kuin sallittua.
Draco oli kutsunut Harryn luokseen illalliselle, ja Harry oli päättänyt, että he kokkaisivat jotain yhdessä. Draco katsoi, kun Harry etsi aineksia ja alotti salaatin teon.
”Hei kulta”, Harry hymyili ja käänsi päänsä katsoakseen Dracoa, joka oli levoton. ”Tule tänne.”
”Harry”, Draco ulisi ja astui hitaasti lähemmäs. ”Olen surkea tässä.”
”No, miksi sinulla sitten on noin paljon ostoksia täällä?” Harry naurahti.
”Koska sanoit, että tahdot meidän kokkaavan yhdessä, joten päätin ostaa hieman jotain”, Draco sanoi hymyillen, muuttuen äkkiä hiljaiseksi miettiessään, miksi he eivät vain lähteneet ravintolaan syömään.
”Awww, söpöä”, Harry sanoi ja palasi jatkamaan salaatin valmistusta.
Draco veti syvään henkeä ja päätti paljastaa Harrylle asian, joka oli kyllä luultavasti jo itsestään selvää. ”Harry… En ole ikinä tuntenut ketään kohtaan näin, miten nyt tunnen sinua kohtaan.” Draco jäi katsomaan miten Harry reagoisi ja huomasi tämän kääntyvän hitaasti ympäri.
"Draco”, hän virnisti. Draco oli kertonut rehellisesti tunteensa, joten Harry päätti pyrkiä samaan. ”Kultaseni, tunnen samoin sinua kohtaan.”
Hän piteli märkää salaattia edelleen kädessä astuessaan lähemmäs poikaystäväänsä. Palava halu hänen silmissään kasvoi jokaisella askeleella. ”Pidä tätä”, Harry virnisti ja ojensi märän salaatin Dracolle.
Draco otti sen vilkaisten Harrya epäillen. Samanaikaisesti hän tunsi Harryn kädet vyötäröllään ja tunsi tämän vetävän häntä lähemmäs. Dracoa alkoi naurattaa ja hän piti märkää salaattia kaukana vartalostaan. ”Älä nyt ala pehmittämään minua, tämä kokkaus kyllä jatkuu ilman taikakeinoja”, Draco naurahti.
Harry hellitti otettaan, ja laski kättänsä alaspäin työntäen sen Dracon housujen sisään ennen kuin tämä edes huomasi tapahtunutta. Draco alkoi huohottaa äänekkäästi ja tunsi Harryn hipelöivän herkkiä kohtia ihollansa. ”Mm, niin pehmeää”, kuului Harryn suusta.
Draco oli hetkessä valmis kaikkeen.
Harry hymyili Dracon reaktiolle ja otti käden pois pojan housuista. Harry nappasi salaatin Dracon kädestä ja palasi työskentelemään tason luokse. ”Toivon, että voisin syödä sinut joskus illalliseksi”, Harry naurahti, pesi kätensä ja sen jälkeen salaatin.
”Tuo oli ilkeää”, Draco sanoi muka loukkaantuneena.
”Ehkä, mutta ansaitsit sen vitsinä”, Harry myhäili, käänsi päänsä blondia päin ja etsi hetken katseellaan Dracon silmiä. ”Minä tavallaan pidän sinusta.”
Draco naurahti, ”Vai niin… Veikkaisin, että minäkin tavallaan pidän sinusta.”
”Selvä, joten milloin aiot kävellä tänne ja auttaa minua?”
Draco käveli Harryn viereen ja vilkaisi työtasoa. ”Onko minun pakko kokata? Olen oikeasti tosi huono siinä?”
”Ah, sinun on pakko kokata. Ja minä aion syödä sen ruuan.”
Draco pyöräytti silmiään ja hymyili. ”Mutta jos minä myrkytän sinut, kuka tulee tyydyttämään minua?”
”Soita Severus.”
Draco purskahti nauruun. ”Harry James Potter!”
“Hän soittaa jonkun sinulle”, Harry hymyili ja repi salaatin pieniksi paloiksi.
”Voi elämä, minä ajattelin jo että aiot sanoa -”
”Shhh”, Harry kikatti ja yritti tunkea salaattia Dracon suuhun tämän pyörittäessä päätänsä ja nostaessaan kätensä ylös. Harry sai tungettua salaatinpalan Dracon suuhun pojan yrittäessä estää sitä.
”Mmm phhhhhh ette …” Draco mumisi ja nauroi samaan aikana.
Harry otti kätensä pois Dracon suun edestä ja nauroi sille, miltä tämä näytti tällä hetkellä. Nuorukainen seisoi toinen käsi lantiollaan ja hänen suunsa oli täynnä salaattia. Draco nappasi lautasen ottamatta katsettaan pois Harrystä ja kaivoi salaatinpalat suustansa laskien ne lautaselle.
”Voi raukka”, Harry naurahti ja jatkoi salaatin valmistusta.
”Okei, saat aloittaa nuudeleista”, Harry sanoi hetken päästä Dracolle.
”Miksi sinä saat helpot työt ja laitat minut kärsimään näiden kanssa?” Draco valitti ja heilutti nuudelipakettia Harryn edessä.
”Ei se ole vaikeaa”, Harry nauroi ja vilkaisi Dracoa. ”Aww, kaikki mitä sinun pitää tehdä, on kypsentää ne, kulta.”
”Helppohan sinun on sanoa”, Draco mumisi ja etsi katseellaan kattilaa. ”Missä helvetissä ovat kaikki kattilat?”
Harry alkoi nauraa. ”En tiedä, sinähän täällä asut.”
Draco tuhahti ja etsi katseellaan alakaapeista. Mitään hän ei kuitenkaan löytänyt.
”Ehkä ne tuolla laatikossa kaikkein alimmaisena?”
Draco vilkaisi, mutta ei nähnyt mitään. ”Ei ole.”
”Ehkä ne ovat tuolla seuraavassa laatikossa.”
Draco kaivoi laatikkoa ja löysi vihdoin kattilan. ”Aivan, tiesin että ne ovat täällä.”
Harry naurahti. ”Anteeksi.”
”Parempi olisi olla pahoillaan”, Draco sanoi ja vilkuili katseellaan Harrya noustessaan taas seisomaan. ”Koska et muuten saa tuijottaa minua.”
”Ou, oikeasti?” Harry sanoi ja antoi katseensa vaeltaa ympäri Dracon kehoa.
”Hmmm, ei sallittua”, Draco sanoi huomatessaan toisen pojan katseen.
Harry otti tämän jonkunlaisena haasteena ja siirsi silmänsä kohti Dracon jalkoväliä. Hän hymähti jo ajatuksilleen mitä sai päähänsä.
”Harry”, Draco sanoi yrittäen saada äänensä kuulostamaan varoittavalta. Hän piilotti Harryn katselun kohteen käsillään. ”Sanoin ettet voi.”
Harry otti askeleen lähemmäs ja siirsi Dracon toisen käden pois. Blondi katsoi poikaa ja piti toista kättään tiukasti paikoillaan, mutta Harry vetäisi sen nopeasti pois ja puristi pojan ranteita.
”Harry”, Draco nauroi ja yritti saada käsiään irti. ”Lopeta.”
Harry alkoi nauraa yhdessä poikaystävänsä kanssa ja käänsi tämän ympäri. Nyt hän piti toisella kädellään hallussa Dracon molempia käsiä ja astui askeleen lähemmäs. Hän vilkuili taas pojan kroppaa.
”Kiva perse myös”, Harry tokaisi.
”Harry!” Draco nauroi ja kääntyi ympäri. ”Miksi teet aina kaiken toisin kuin sanon?”
Vastaamatta hänelle Harry otti kasvoilleen ilkikurisen ilmeen. ”Mmmm. Käänny ympäri uudelleen.”
”En. En anna sinun tuijotella takamustani enää”, Draco sanoi naurun seasta ja astui taemmas kun Harry astui askeleen lähemmäs. ”Harry”, Draco varoitti häntä uudestaan, ja oli tällä kertaa varmempi äänestään. ”Ja minne kokkaus unohtui, Gordon Ramsay?”
Harry naurahti ja antoi katseensa kiertää ympäri pojan kehoa vielä kerran ennen kuin sanoi: ”Okei, jatketaan.”
Draco otti kattilan käteensä ja katsoi kysyvästi Harrya.
”Täytä se”, tämä tokaisi. Draco aukaisi hanan ja laittoi kattilan täyteen vettä. Harrya alkoi naurattaa.
”Mitä nyt?” Draco tuhahti.
”Kulta”, Harry aloitti ja käveli Dracon selän taakse. Hän kurkkasi tämän olkapään takaa ja jatkoi: ”Ei niin täyteen, okei?”
”Sanoinhan, että olen toivoton”, Draco tuhahti.
”Autan sinua, okei?” Harry kysyi suloisesti ja kaatoi osan vedestä pois.
”Okei”, Draco vastasi, ja käänsi hieman päätään tuntiessaan Harryn hengityksen poskellaan.
”Tule, mennään lieden luokse.”
He kävelivät yhdessä molempien kädet kattilan kahvaa puristaen. Molempia alkoi naurattaa kun he tajusivat, miten vaikea tehtävä oli oikeasti ollut Dracolle. Draco laski kattilan hellalle ja suoristautui.
”Kiitos”, Draco kuiskasi Harrylle. Hän oli kiitollinen pojan antamasta avusta, vaikka yleensä häntä vain ärsytti Harryn yliauttavaisuus.
Harry hymyili ja suuteli Dracoa niskasta ja palasi takaisin salaattikulhon ääreen.
”Olen pahoillani… etten osaa kokata… ja –”
”Älä murehdi siitä. Jos kukaan ei ole ikinä opettanut sinulle sitä, miten voisit osata sen?”
Harryn hymy lämmitti Dracon sydäntä.
”Haluaisitko oppia leikkaamaan näitä?” Harry kysäisi ja näytti pöydällä olevaa ruohosipulinippua.
”Hei, tiedän miten leikata. Olen sentään sitä joskus harrastanut liemitunneilla”, Draco naurahti.
”En tarkoittanutkaan, ettet osaisi leikata. Joskus vaan on helpompiakin tapoja, oikoteitä”, Harry selitti.
Pojat viettivät paljon aikaa keittiössä touhutessa. Draco oppi temppuja salaatin ja jauhelihakastikkeen valmistamiseen He nauttivat makutestauksista ja olivat vihdoin tyytyväisiä saadessaan ruuan valmiiksi. Draco oli todella tyytyväinen ja Harry soi hänelle hymyn, jota blondi rakasti.
”Oletko valmis syömään sen?” Harry kysyi ja auttoi Dracoa kattamaan pöydän.
”En oikein tiedä… Se on ikään kuin mestariteos”, Draco hymyili. ”En ole koskaan syönyt itse tekemääni ruokaa”
”No, aina täytyy olla se ensimmäinen kerta”, Harry vinkkasi ja siirtyi lähemmäs Dracoa.
”Hei, en ole neitsyt”, Draco naurahti.
”Olet neitsyt ruuanlaitossa”, Harry naureskeli. ”Ja mielestäni olin hyvin hellä sinulle.”
Draco nauroi. ”Sinä olet hirveä.”
”Istutaan”, Harry sanoi ja viittasi tuolia vieressään. Hän siirsi tuolia hieman, että Draco pystyi istumaan siihen.
”Oletpa nyt kohtelias”, Draco sanoi hymyillen. ”Oikea pehmo.”
”Uhh, muistat kai mitä tapahtui viimeksi kun sanoit noin?”
”Joo, tietysti muistan”, Draco sanoi ja alkoi nauraa.
Syödessään he keskustelivat musiikista, koulusta ja elokuvista. Draco nautti erityisesti koulukeskustelusta, Harry taas nautti pojan reaktioista.
”No”, Draco hymyili kun he olivat saaneet aterian nautittua. ”Näyttää siltä, että unohdimme jälkiruoan.”
”Ai, unohdimmeko?” Harry naurahti.
”Hmm, uskoisin niin.”
Harry käveli Dracon taakse ja kumartui. ”Päinvastoin, kultaseni”, hän kuiskasi.
Draco yritti pitää perusilmeen, hän ei halunnut näyttää ilmeellään mitä tahtoi. ”Oikeastaan, en taida nähdä sitä.” Hän tokaisi.
”Käärin sen sinulle”, Harry kuiskasi ja alkoi leikkiä toisen pojan hiuksilla.
Draco nautti pojan läheisyydestä. ”Sen on parempi olla helppo avattava, koska alan olla jo nälkäinen.”
Harry hymyili. ”Kyllä, se on hyvin helppo avata.”
”Ja onhan se makeaa?” Draco kysyi astuen lähemmäs Harrya. ”Tahdon jotain makeaa.”
Harry seisoi paikoillaan odottaen rakastajaansa. ”Kyllä, se on erittäin makeaa.”
”Mmm”, Draco huokaisi tuntiessaan Harryn huulet omillaan. Draco kietoi kätensä kumppaninsa kaulan ympärille ja painautui lähemmäs. Harry aukaisi suutaan hieman, ja tunsikin pian Dracon kielen leikkivän omansa kanssa.
Harrya alkoi miettiä, miten kieli seikkailisi vartalollansa. Häntä alkoi kiihottaa jo ajatuskin siitä.
Draco nautti Harryn kosketuksesta, ja piti tämän lähellä. Hän oli niin innoissaan saadessaan jälkiruokansa; hän jaksoi tuskin odottaa.
”No, oletko valmis?” Draco kysyi hetken kuluttua.
Harry hymyili suloisesti. Hänestä oli mahtavaa saada suudella Dracoa. Hän rakasti tunneta, jonka tunsi kielten kohdatessa toisensa.
”Minun pitäisi kysyä sitä sinulta. Sinä se kokkausneitsyt olet”, Harry naurahti.
Draco tuhahti ja painoi Harryn selän keittiönkaappia vasten nuollen samalla tämän kaulaa. Harry hengitti raskaasti ja juoksutti käsiään vaaleita hiuksia pitkin.
Pian he kompastuivat ja kaatuivat keittiön lattialle päällekkäin. Kumpikaan ei halunnut erottautua suudelmasta, he vain jatkoivat sitä.
”Rakastele minua”, Draco kuiskasi hiljaa kun Harry makasi hänen päällään lattialla. Draco huokaisi yhteydelle mikä heidän välillään oli ja veti Harrya niskasta lähemmäs itseään suudellakseen häntä uudelleen.
”Hitto.” Harry ihmetteli tunnetta jonka oli saanut Dracon pyynnöstä. Hän kallisti päätään hieman ja suuteli Dracoa uudestaan.
”Niin?” Draco kysyi suudelmien välissä. Hän tunsi Harryn käden vaeltavan jalkojansa pitkin.
”Juuri niin”, Harry huokaisi ja nautti, miten aistittavan voimakas tunne heidän välillään oli.
