Kirjoittaja Aihe: 3 kertaa, kun Remuksen sydän särkyi (ja Severus sattui paikalle), S, lievä angst  (Luettu 10501 kertaa)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 122
  • Sateenvarjounelmia
Nimi: 3 kertaa, kun Remuksen sydän särkyi (ja Severus sattui paikalle)
Kirjoittaja: Saappaaton
Beta: priinia
Ikäraja: S
Genre: Lievä angst
Paritus: Lievää viittausta sekä Sirius/Remukseen että Severus/Remukseen
Vastuuvapaus: Hahmot, jolla leikin, ovat Rowlingin omaisuutta. En saa tästä mitään taloudellista hyötyä.

A/N: Tällä triplaraapaleella potkaisen käyntiin Vuosi raapalehtien V -haasteen omalta osaltani, sekä osallistun Dialogihaaste #6:seen, 3 kertaa kun IV ja Perspektiiviä parittamiseen -haasteisiin. Kerään myös kaikki hahmot, tällä pätkällä Severus Kalkaroksen.

3 kertaa, kun Remuksen sydän särkyi (ja Severus sattui paikalle)

”Severus.”

”Remus Lupin. Näytät.. Tavallista rähjäisemmältä.”

”Piruile pois, niin kiroan sinut.”

”Ohhoh, löysit sisäisen kelmisi.”

”Pää kiinni, Severus!”

”Mustasiko sinua risoo?”

”Ei minun Mustani.”

”Se tampio taisi todella tehdä jotakin väärin tällä kertaa.”

”Se tampio loukkasi tunteitani syvästi. Ei sillä, että se sinulle kuuluisi. Mitä se sinua edes liikuttaa?”

”Vihollisen vihollinen on ystävä.”

”Sirius ei ole minun viholliseni...”

”Mutta juuri nyt sinä halveksit häntä. Se on kirjoitettu yltympäri sinun kasvojasi.”

”James on hänelle tärkein. Sirius ei voi olla minun kanssani, koska hän pelkää, että James kavahtaisi häntä, jos saisi tietää.”

”Voi Remus.”

”Olen toissijainen ja -! … Mm, suutelitko sinä juuri minut hiljaiseksi?”

”Haittaako se?”

”… Ei.”

*

”Remus, miten sinä voit?”

”Severus?”

”Tulin, kun kuulin. Pärjäätkö sinä?”

”Rakastamani mies antoi parhaan ystävänsä ilmi pimeyden lordille ja tappoi toisen hyvän ystävänsä sivullisia unohtamatta. Ei, minä en todellakaan pärjää, Severus!”

”Varmasti -”

”Varmasti oli merkkejä ilmassa? Jotain hämärää, joka enteili jotain näin käsittämättömän… Pahaa? Ei, Severus, mitään ei ollut. Ei yhtään ainoaa vihjettä. Olen miettinyt asiat miljoona kertaa -! … Sinun pitää lopettaa tuo, Severus.”

”Se tehoaa joka kerta.”

”Sinä tiedät, miten siinä käy, kun suutelet minut hil-!”

”Niin tiedän.”

*

”Otan osaa.”

”Severus…”

”Menettää rakkaansa kerran on jo raskasta, mutta kahdesti…”

”Minun on vaikea uskoa, että hän on poissa.”

”Tiedän.”

”En tiedä kumpi on pahempaa, tuntea olonsa täydellisen petetyksi vai… Istua täysin onttona, ilman tunteen häivääkään.”

”Tämä väistyy, Remus. Menee ohi. Sen onttouden täyttää suru ja viha, epätoivokin. Se vasta kamalaa onkin.”

”Minä vain oletan, että hän kävelisi huoneeseen minä hetkenä hyvänsä.”

”Ja sinä tulet uneksimaan siitä, näet hänet yhä uudelleen unissasi. Niin kaipaus tekee.”

”Miten sinä selvisit?”

”Minä muutuin kyynisemmäksi.”

”Mm, totta. Olet kyynisempi kuin Sirius oli ollessaan jumissa Kalmanhaanaukiolla.”

”Mutta kyynisyys ei sovi sinulle, Remus. Sinä olet liian… Lempeä muuttuaksesi kauttaaltaan kyyniseksi.”

”Sinäkään et ole kauttaaltaan kyyninen, Severus.”

”Vain harva tietää sen.”

”Minun onnekseni minä tiedän.”
« Viimeksi muokattu: 14.10.2015 19:43:59 kirjoittanut Saappaaton »


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 144
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Kommenttikampanjasta hyvää myöhäistä iltapäivää tai varhaista alkuiltaa. :)

Dialogissa on aina haasteena se, että tietää kuka puhuu ja milloin. Sinun tekstissäsi on helppo erottaa puhujat. Ensimmäisen osan lopettava suudelma oli hyvin yllättävä, Severus on ehkä sittenkin hitusen romanttinen yksilö. :D

Oooooh, ja Severus vain jatkaa! :D Onpa hyvä, että Severus tietää, miten Remus saadaan paremmalle tuulelle.
Ei mutta oikeasti:
Lainaus
”Varmasti -”

”Varmasti oli merkkejä ilmassa? Jotain hämärää, joka enteili jotain näin käsittämättömän… Pahaa? Ei, Severus, mitään ei ollut. Ei yhtään ainoaa vihjettä. Olen miettinyt asiat miljoona kertaa -! … Sinun pitää lopettaa tuo, Severus.”
Tämä keskustelun kohta on hyvin IC - aina tuohon suudelmaan saakka. :3

Lainaus
”Mutta kyynisyys ei sovi sinulle, Remus. Sinä olet liian… Lempeä muuttuaksesi kauttaaltaan kyyniseksi.”

”Sinäkään et ole kauttaaltaan kyyninen, Severus.”

”Vain harva tietää sen.”

”Minun onnekseni minä tiedän.”

Awwww, Severus. Awwww, Remus. Awwww, Severus ja Remus. <3

Ei mutta, vaikka tähän on genreksi merkittykin lievä angst, jota tässä kieltämättä on, niin onhan tässä jonkinlaista komiikkaa myöskin. Etenkin noiden suudelmien tuomat erikoiset tilanteet. Ja sitten myös sellaista kevyttä fluffiakin on havaittavissa, vaikka aiheet tosiaan on ikävät. Onneksi Sev on paikalla lohduttamassa Remusta, vaikka mies itse onkin jo (lähes) kokonaan paatunut ja kyyninen.

Kiitos näistä pienistä dialogeista, niitä oli oikein miellyttävää lukea. :)

- Frac
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 690
  • ... and yet i smile.
Plop.

Täähän oli kerrassaan aika suloinen, vaikkakin hieman angstinen. Dialogeissa tosiaan on hankalaa se, että pitäisi tietää kuka puhuu, mutta tässä tää onnistu kyllä hyvin :) Enkä normisti dialogeista tykkää, mutta tää oli kyllä kiva :)

Oli kiva miten Sev oli Remuksen lohtuna, vaikkeivat he olleet ylimpiä ystävyksiä, mutta ymmärsi toisen tuskan - kokemuksesta. Mua kyllä vähän hämmensi toi Sevin pusuttelu, mutta se johtuu lähinnä siitä, että en osaa kuvitella Severusta pussailijaks tai ainakaa semmoseks muuten vaa pussailijaks :D tai siis sillee, en osaa selittää. Mutta siitä huolimatta tää oli omalla tavallaan ihan söpö.

Erityisesti pidin siitä, että Remus oli omaitsensä, vaikkakin murtunut. Ei ollut semmoista ylidramatisoitua parkumista, vaan lievää panikointia ja asioiden päässä pyörittelyä kera surupusero. Remus oli juuri sellainen järkevä, asiallinen ja lempeä - vaikkakin rikki.

Ja sit mua hämmenti vähäsen, kun tässä ei ollut välissä ns. otsikoita :D siis ei siitä mitään haittaa, toimii ja hyvä oli ilmankin, mutta itse oot tottunut käyttämään, niin sit oli semmonen "WAAT, missä otsikkko? Ai joo, ei kaikki käytä" Eli siis se ei häirinny tai haitannu, hämmennyin vain :D

Mutta kaikin puolin tää oli hyvä ja kiva luettava, eikä tää menny jaaritteluks tai jahkailuks, vaan kokoajan päästiin niin sanotusti etiäpäi.

Ja tähän loppuun vielä mun suosikki kohta:

Lainaus
”Ja sinä tulet uneksimaan siitä, näet hänet yhä uudelleen unissasi. Niin kaipaus tekee.”

”Miten sinä selvisit?”

”Minä muutuin kyynisemmäksi.”
Tää oli vaa jotenkin niin loistava. Pidin eritysesti.

Nyt mä teen kuninkaalisen poismenovilkutuksen, koska en saa enää mitään järkevää aikaseks, tykkäsin kyllä tosi paljon !

- Natte



"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 122
  • Sateenvarjounelmia
Fracta ja Natte, kiitos ihanille kommenteista. <3 Koska nostitte vähän samoja asioita esiin, vastailen vähän yleispätevästi. :D

Ensinnäkin, hienoa jos tekstissä pysyy perässä ja se kulkee eteenpäin jouhevasti. Koen dialogit yleensäkin ottaen haastavina, joten pelkkää dialogia oleva teksti oli oma henkilökohtainen helvettini. Mikä nyt harmittaa, että tämän ajatuksen toteutin vain dialogina on se, etten selkeästi saanut pohjustettua kunnolla ajatustani sille, että kaksikon välillä häälyisi yhteisymmärryksen lisäksi myös ei vain kaipaus jotakuta menetettyä kohtaan, vaan ehkä hieman myös kaipaus toisiinsa. Mutta hei, näistä opitaan!

Kiva, että hahmot on teidän mielestä pysynyt jotakuinkin IC:inä, se aina hieman jännittää. :D Pidemmittä lätinöittä, piristitte päivää kommentoimalla (tai Naten tapauksessa aamuyötä). Purrurr. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Hazyel

  • Master of Godspeed
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 817
  • Not killing people is really hard.
Uu, dialogi yhdistettynä 3 kertaa kun haasteeseen kuulostaa aika mielenkiintoiselta! Ja vielä tällaisilla parituksilla, vaikka en yleensä kamalasti luekaan Kelmeistä tai Severuksesta, pitäisi varmaan alkaa lukemaan enemmän niistä. Tai ehkä sun pitäisi alkaa ficcaamaan esim. Bellatrixista tai Narcissasta, jotta voisin lukea myös niitä tekstejä sitten? Tykkään tosin Sirius/Remuksesta parituksena paljon, joten ehkäpä sun pitäisi kirjoittaa sitäkin enemmän, jotta voisin sitten lukea sitäkin!

Pidin siitä, miten tässä jokainen kerrottu tilanne on tavallaan erilainen. Ensimmäisessä Sirius ei kehtaa myöntää suhdettaan Remukseen, koska James on tärkeämpi. Toisessa Sirius on pettänyt ystävänsä ja Remus on ikäänkuin menettänyt hänet sen myötä, ja hän on joutunut Azkabaniin. Ja kolmannessa Remus on juuri saanut ystävänsä takaisin, mutta menettää hänet uudestaan, kun Sirius kuolee. Äh, näissä on niin haikea tunnelma jokaisessa, jonkinlaista menetyksen makua, vaikka se on kaikissa erilaista.

Tykkäsin näistä tosi paljon, vaikka tuntui, että jotain persoonaa olisi saanut olla vähän kummankin puheissa enemmän. Dialogit on vaikeita, ja tiedän sen, koska olen itsekin koittanut sellaisia joskus kirjoittaa, mutta harjoittelemallahan sitä oppii! Ja hyvin näistä kuitenkin tunnisti, kuka milloinkin puhuu, vaikka sitä persoonaa jollain tapaa olisikin kaivannut. Kiitos tästä, pidin, kirjoita ihmeessä lisää Severus/Remusta, kun siitä voi saada vaikka mitä mielenkiintoistakin!
"When I say it doesn't hurt me, that means I can bear it."

Suklaamurukeksi95

  • Murustaja
  • ***
  • Viestejä: 103
  • "Ganska hurja juttu"
Otsikko herätti mielenkiintoni, onneksi, sillä tätä oli mukava lukea :) Selkeä dialogi, sopivan synkät raamit, mutta kuitenkaan en voinut olla hieman hihittämättä lopetukselle :D

Lainaus
”Sinäkään et ole kauttaaltaan kyyninen, Severus.”

”Vain harva tietää sen.”

”Minun onnekseni minä tiedän.”
"I don't understand that reference."

Karvalakkirakastaja

  • Vieras
Tämä on ehkä nykyisin mun suosikkipari. Ainakin siitä saa selvästi hyviä ficcejä. Severus nimenomaan lohduttajan roolissa on mielenkiintoinen, mutta se toimii. Severuksella on herkkä puolensa eikä musta ole mitenkään mahdotonta nähdä tätä toteutumassa. Toki tässä on hyvin angstista se, että Severus on nimenomaan lohduttaja ja Remuksen ja Severuksenkin todelliset rakkauden kohteet ovat ihan muita ja lopulta jopa kuolevat. Silti tämä oli lohdullista luettavaa.

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 392
Tämä sopi loistavasti fiilikseeni, kun haluan jotain kevyttä ja helppoa luettavaa. Tältä sain juuri sitä!

Tämä on jo toinen Severus/Remus-ficci, jonka luen tälle päivälle. Niinpä olinkin ehkä jo vähän virittynyt tämän parituksen taajuudelle, vaikka se ehkä keskimäärin meneekin luokkaan "epärealistinen". On jännää, miten pyörität tässä yhtä aikaa kolmea eri paritusta, ja ficin ns. pääparitus onkin sitten se, joka ehkä merkitsee näistä kaikista vähiten. Severus toisaalta ilmaantuu jatkuvasti paikalle lohduttamaan Remusta, mutta hänkin on yhä rakastunut Lilyyn siinä missä Remus angstailee Siriuksen perään.

Tykkäsin ehkä eniten juuri noista kolmesta vikasta replasta. Voi Remusta, voi Severusta!

Hauskaa, miten Siriuksen ja Jamesin suhdetta käsiteltiin kolmesta kohtauksesta kahdessa. Jos Remus olisi voinut kuulla itsensä, hän ehkä olisi tajunnut, miten epäloogista on, että Sirius olisi ensin niin huolehtinut suhteestaan Jamesiin ja sitten kuitenkin pettänyt tämän elintärkeän ystävänsä. Sydämeni särkyy aina, kun ajattelen Siriuksen kohtaloa...

Oi voi, kevyt fiilis meinaa jo kadota kaiken piiloangstin taakse! Mutta joo, tämä oli kiva välipala, kiitos! (:


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Apua, miten veikeän fluffista angstia. ;) Voi näitä kahta. Kumpikin on (ehkä sitä suutelemista vaille ;) ) hyvinkin omia itsejään ja helposti tunnistettavissa dialogista, ei tullut yhtään sellainen olo, että tippuisi missään vaiheessa kärryiltä. Remuksen elämä ei tunnetusti helppoa ole, mutta onneksi joku sentään lohduttaa sarkastisten huomioidensa lomassa. ;)

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Potterhead_Hermione

  • Vieras
Oli kiinnostavaa lukea!

Remus/Sirius paritus on niin mielenkiintoinen, että jo otsikko kiinnitti huomioni. Huomioon ottaen, että dialogi on vaikea kirjoittaa, niin tää on täydellisesti kirjoitettu! Muut kommentoijat on vieny multa sanat suusta, mut jotain rakentavaa yritän väsätä.

Toi alku oli hyvä ja kun dialogia luin eteen päin, siitä tuli mielenkiintoisempaa. Tää oli mun eka dialogificci mitä oon lukenu, joten pikkusen häiritsi muun tekstin puute, mut tää oli oikeesti tosi hyvä ficci.

Tykkäsin Severuksesta ja Remuksesta mutta mielestäni ois voinnu olla pikkuse pidempi. Tykkäsin suutelukohtauksista, oli söps. Kiitos tästä ficistä, oli kiinnostavaa lukea

~Ficcini: Salaisuuksiin kietoutuen 4/110, Enkelien kauneus, Onnellinen, Ruusun kuihtunut terälehti, Unohdettu onnellisuus, Viimeiset kyyneleet, Viimeiset jäähyväiset~

Ygritte

  • [igrit]
  • ***
  • Viestejä: 732
Onnea Kommenttiarpajaisten voitosta! Tämä valikoitui listaukseltasi luettavakseni, sillä rakastan Remus/Severus paritusta, varsinkin, jos toinen heistä lohduttaa toista jollain tavalla.

Jo heti ensimmäisen raapaleen lopussa olin aivan awwwww, kun Severus tarjoaa pienen lohdutuksen suudelman. Tykkään poikien (tai miesten) välisestä dialogista, sanotaan tarpeeksi, mutta jätetään tilaa myös lukijan mielikuvitukselle! Tästä kohdasta tykkäsin erityisesti:

Lainaus
”Olen toissijainen ja -! … Mm, suutelitko sinä juuri minut hiljaiseksi?”

”Haittaako se?”

”… Ei.”

Olen aivan heikkona tällaisiin klassisiin suudelma keskellä toisen höpinää juttuihin! Ja Remuskin vielä tykkää!:3

Minä sitten niin tykkään myös fikeistä, joissa Severusta ei kuvata pelkäksi pahansisuiseksi öykkäriksi, vaan tässäkin hän on Remukselle tuttu ja ehkä jollain tavalla turvallinenkin lohduttaja:) Tämä oli ihanaa luettavaa, kiitos omalla synkällä tavallaan söpöstä Remus/Severuksesta:)
This won't turn into a hyperfixation
and
Other Hilarious Jokes You Can Tell To Yourself

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 470
Oi että, kylläpä pelkkä dialogi toimi hienosti tässä tarinassa! Severus ja Remus ovat kyllä hieno pari, tykkään heistä. Ja ihanan sydäntä riipaisevaa oli tuo, että Severus tässä lohdutti sydämensä särkenyttä Remusta joka rakasti Siriusta, nyyh! Mitä se kertookaan Severuksesta!

Vaikka tämän julkaisusta alkaa olla aikaa, niin se ei kyllä yhtään haitannut tai tuntunut itse tarinassa. Toki hahmot ja miljöö ovat omalla tavallaan ajattomat, mutta hyvin oli kestänyt aikaa myös itse tarina :) Kiitos tästä, pidin kovasti!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!