Kirjoittaja Aihe: Raakileita (Narcissa/Sev [Luc/Narcissa], Rem/Sir) K-11  (Luettu 1998 kertaa)

Aniimariem

  • Vieras
Nimi: Raakileita
Paritukset: Narcissa/Severus (Lucius/Narcissa), Remus/Sirius, Nymfadora/Remus
Varoitukset: S, 2 x K-11. Het ja slash.
Pari sanaa: Tyypillisempiä saa hakea. Kirjoitin puhtaasti harjoituksesta, sillä en pitkään aikaan ole fanfictionia saanut aikaiseksi, sekä olen pyöritellyt yhtä tarinaideaa niin kauan, että sen vastapainoksi on keksittävä muuta.

*

Siat viljapellossa
Narcissa/Lucius, Narcissa/Severus
K-11

Siat viljapellossa

Kullanvaaleaa ohraa me viljelemme, minä kopistan jyvät esiliinaani, tästä me leivomme leivän. Sinä leikkaat polkua, naps vain, korret katki.

Muistatko rakas sen, minä muistan. Mies myrskynsilmä vastaa pullottamalla rauhanjuoman.

”Siat ovat taas sotkeneet pellon”, Lucius ei käännä selkäänsä, vain tuijottaa kattoa. Minun on saatava hänet nukkumaan, se on niin helppoa, kuumassa maidossa lusikallinen riittää.

Tunnen itseni myrkyttäjäksi, mutta Severus vannoo, ettei hän tapa, vain lusikallinen, jotta sormeni yhä uudestaan voivat kiertyä mustiin suortuviin.

Flunssapotilaat
Sirius/Remus
K-11



Flunssapotilaat

Sirius katsoo Remusta silmät kiinni. Remuksen posket ovat punertuneet, rohtunut suu käy läpi ilmanvaihtoa. Hengityksestä Sirius tietää Remuksen ihon olevan kuuma, yhtä kuuma kuin tukka sekaisin huokaileva Sirius.

Siriuksen tuijotus hävetti Remusta. Sirius oli tuijottanut aiemminkin, monesti, jopa takaa. Lopettanut hilkulleen ennen kuin James huomaa. Vaikka olihan Peter jo nähnyt. Peter sanoi, että se on naistenpehmennyskatse, ei sanota mitään, ei lausettakaan.

Sirius räpäyttää.
Remus aivastaa.
”Sulla on varmaan sata astetta lämpöö, anna se kuumemittari jo.”



Aamuteellä
Nymfadora/Remus
S

Aamuteellä

Nymfadora on pyydystänyt aamiaispöytäänsä miehen. Se levittää voita tarkasti joka kulmaan. Hän viipaloi sille tomaatin, eihän se muuten muistaisi kasvistenkin olevan ruokaa.

Sitä paitsi tomaatteja oli ollut liikaa Siriuksen kuolemasta asti. Sirius ei ollut ikinä jaksanut katsella Remuksen leivänvoitelua loppuun saakka. Näykkinyt maistiaisia niin, että Remuksen päästessä valmiiksi olivat kaikki päälliset Siriuksen paremmissa suissa. Leivät jo menossa.

Itketti muuten vaan, Remus oli sanonut, kun Tonks ei ollutkaan kääntänyt katsettaan pois.

Nymfadora tarkkaili sitä sen pyyhkiessä margariiniset sormensa lautasliinaan. Ei ihan samanlainen kuin kirjahyllyn eläinlajien kuvakirjoissa.
”Saanko sokeria teehen, Tonks?”
Antaessaan Nymfadora ottaa huonosti kiinni, niin koko pussi repeää. Sokerikiteitä valuu Remuksen päälle. He nauravat.

Keittiön harmaankeltaisessa valaistuksessa näyttää Remuksen hiuksien seassa kiiltelevän enemmän harmaita kuin ennen.


//destine muokkasi ikärajan otsikkoon
// Kiitos. :>
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013 02:12:00 kirjoittanut Scarlett »

Lilah

  • Vieras
Vs: Raakileita (Narcissa/Sev [Luc/Narcissa], Rem/Sir) S/K-11
« Vastaus #1 : 06.12.2008 15:36:29 »
Sinulla on ihana kirjoitustyyli, todella erikoinen ja sellainen mihin harvemmin törmää. En ole pitkään aikaan kommentoinut mitään lukemaani, mutta tästä tuli semmonen olo että pitää sanoa jotain. Ensimmäinen "raapale" oli jotenkin visuaalinen, kuvittelin kaiken mielessäni mitä luin unenomaisella tunteella. Ensimmäinen rivi on niin kaunis, melkein runomainen. Todella upeasti kirjoitettu.
Toinen raapale taas sellainen siirappisensuloinen. S/R on aina yhtä toimiva. En osaa sanoa mitään muuta järkevää.
Viimeinen on jotenkin haikeanhennosti onnellinen. Pidin siitä kuinka kuvailit Tonksin ajatusmaailma, kulki todella luontevasti. "Itketti muuten vaan." Tiedä miksi tartun siihen, mutta se jotenkin kuullostaa minun korviini hienolta kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Yhteenvetona sanon että kaikki ovat todella kauniita raapaleita. Taputan.