Fred/George, K-11, angst, deathfic
Nimi: I wanna tell you just this one last time that I love you
Kirjoittaja: Börje
Paritus: Fred/George
Genret: angst, deathfic
Ikäraja: K-11
A/N: Tuli vaan mieli kirjottaa Fred Georgee angstilla maistettuna x'') Ja tässä on loppu tulos
I wanna tell you just this one last time that I love you
Makaan maassa. Yritän saada henkeä, mahastani pulppuaa verta. Kirouksia lentelee ylitseni, vaikka ne vilahtavat nopeasti ohi, ne ovat kauniita. Kuulen kuinka joku huutaa nimeäni. Käännän hitaasti pääni äänen suuntaan.
"George"
Ääneni kuulostaa vieraalta. Se rohisee ja on käheä. George huutaa nimeäni ja yrittää päästä luokseni. Remus ja Tonks estävät häntä, ettei hän joutuisi kirouksien tielle. George näyttää eksyneeltä. Silmistä paistaa epätoivo. Hän itkee, eihän hän koskaan itke. George on vahva.
"George, älä itke. Kaikki on hyvin."
Ääneni ei ole henkäystä kovempi ja tiedän, ettei George minua kuule. Minun on kuitenkin pakko kuiskata hänelle lohduttavia sanoja. Mahastani pulppuaa edelleen lämmintä verta, äänet puuroutuvat päässäni. Ainoa selkeä ääni kuluu Georgelle. Hän huutaa. Pyytää minua selviämään, kestämään vielä hetken.
"Anna anteeksi George rakkaani, etten ollut tämän vahvempi. Rakastan sinua."
Minun on vielä pakko sanoa. Silmissäni tummuu, tätä kuolema siis on. Kädet ja jalat puutuvat, lopulta en enää edes tunne niitä. Hengittäminen on raskasta ja vatsaan sattuu. Georgen ääni hävisi. Valun pimeyteen, en tunne enää kipua.Vatsassa ei ole enään haavaa, tunnen jalkani ja käteni taas. Elämäni lipuu pois, enkä saa siitä otetta.
Kuolin.
Vierailet edelleen unissani. Ja haudallasi on yhä yhtä vaikea käydä. Kyyneleet kohoavat silmiini, vaikka kuinka purisin huultani. Puristan käteni nyrkkiin. Oikeassa kädessä olevien ruusujen piikit uppoavat ihooni. Mitä väliä? Poismenostasi tulee jo kaksi vuotta ja silti kaikki on niin pirun vaikeaa. Billin kuolemaa en osaa surra samalla tavalla kuin sinua.
"Rakas, miksi jätit minut?"
Tuon kysymyksen olen esittänyt aiemminkin ja tälläkin kertaa kyyneleet tanssivat poskillani. Lasken tulipunaiset ruusut valkoisten liljojen viereen. Äiti on siis käynyt täällä, hänhän aina liljoja tuo. Sivelen kaiverrettua nimeäsi.
Fred Weasley
Se on rosoinen ja tuskallinen katsottava. Vihaan nimesi siinä. Mikset ole täällä tekemässä minua kokonaiseksi?