// Alaotsikko: Sarja; Kingdom Hearts 2. pari; Larxene/Naminé. ikäraja; k-7. beta; minä
Ikäraja: S
Fandom: Kingdom Hearts 2 Seko lisäsi fandomin myös otsikkoon
Venomous muokkasi ikärajan otsikkoon ja alkutietoihin
Naminé kohotti kätensä ja katsoi vihaisena, kyynelehtien toista.
" MIKSI!? Miksi teit näin minulle? En ole enään lapsi, joka ei ymmärrä mitään. Olen jo kuusitoista ja tajuan jos sinä valehtelet!" Hänen käteensä tartuttiin hellästi. Sinisilmäinen nuori nainen ei voinut enään olla tarttumatta toiseen kiinni itkien vuolaasti. Hän heitti kirjeet pois, joista ilmeni toisen olevan ongelmissa.
" Naminé.. En halunnut sinun tietävän tästä. Marluxia yrittää auttaa minua Saïxin kanssa, joten älä huolehdi." Naminé kohotti katseensa vanhempaan henkilöön ja kuiskasi tämän nimen; Larxene..
Kullankeltahiuksinen nainen halasi vielä hetken valkomekkoista neitoa ja päästi tämän pian keräämään heittelemiään tavaroita. Joskus hän ei ymmärtänyt kuinka Naminé jaksoi häntä ja hänen sadistisuuttaan sekä hankalaa luonnetta. Hän kuitenkin muisti miten kärsivällinen tyttö oli ollut ja on nykyään, mutta tämän masokistisuus - jos hän näin ajatteli asiaa - oli sinänsä vaikuttavaa tämän kunaita heittelevän naisen sadistisuuteen verrattavan.
Larxene katosi pian mustanaukontapaiseen suorittamaan tehtävää samalla Naminén aloittavan uutta maalausta. Edellisen hän oli saanut viikko sitten valmiiksi ja se esitti Heartlessia valkoisessa essussa ja kokkihatussa kauha kädessään. Tyttö oli päättänyt tällä kertaa kokeilla maalata kissoja leikkimässä puutarhan kukkapenkin vieressä. Hän hymyili jo pelkälle ajatukselle kunnes Roxas pöllähti huoneeseen. Platinanvaaleahiuksinen tyttö katsoi poikaa hämmästyneenä kunnes näki tämän hieman hätääntyneen ilmeen ja virnisti;
" Hippaa vaiko kuurupiiloa? Ei, kirkonrottaa?" Hän hymyili pojalle joka näytti epätoivoiselta
" Ei, Axel jahtaa minua LOLIMEKON KANSSA!" Hän huusi loput mikä sai Naminén tirskumaan. Roxasia ei naurattanut, mutta naisenalkua sitäkin enemmän. Pian hän osoitti ovelle johon Axel oli ilmestynyt
" Ei kannattaisi huutaa, sillä sinut on helpompi löytää.. Muistathan?" Punapää virnisti ja alkoi kiusata ystäväänsä härnäämällä tätä mekolla. Pian Roxas taas juoksi täyttä vauhtia karkuun seonnutta ystäväänsä, joka oli tainut ottaa Luxordin Vodkaa hiukan liikaa.
Vihdoinkin rauhan saatuaan neito oli aloittaa maalaamistaan kunnes Roxas ilmestyi uudestaan ja näköjään vihdoinkin Axel oli saanut pojan kiinni, sillä tällä oli päällään kyseinen lolimekko. Naminé istui hetken hiljaa ja katsoi maalauksensa sivusta, mitä ei ollut vielä ehtinyt aloittaa kunnolla, hymyillen punaiselle Roxasille sekä käski tämän jäädä seisomaan siihen.
" Roooooxaaas, ei se- Ohoh, oletkin täällä. Mitä te teette?" vihreäsilmäinen humalainen pyromaani katsoi maalaavaa tyttöä ja paikallaan pää punaisena vihaisen näköistä poikaa vaaleanliilassa lolitamekossa.
Muutamien tuntien päästä hän lopetti maalaamisen ja tökki vierelleen sammunutta Organisaation kahdeksatta jäsentä hereille. Tämä mutisi ensin jotain kummallista kunnes meni sanattomaksi nähtyään maalauksen. Hän vilkuili punastuneena välillä Roxasia ja välillä vertasi tätä katseellaan maalaukseen. Axelin käytös sai blondin pojan uteliaisuuden heräämään maalausta kohtaan nähdessään ystävänsä supisevan innokkaaasti nuoren naisenalun kanssa.
Roxas tuli katsomaan maalausta ja yllättyi itsekkin, sillä maalaus oli nyt jo valmis. Hän ei voinut uskoa kuinka hyvä Naminé oli nykyään maalaamaan. Pian kuitenkin hän lähti hikottelevan ystävänsä kanssa muualle.
Tunteja myöhemmin Larxene palasi vihdoin ja samaan aikaan muut olivat aloittamassa ruokailua. Hän kipaisi pesemään kätensä ja istui omalle paikalleen aloittaen syömään ihanalta tuoksuvaa, herkullisen näköistä makaroonilaatikkoa mitä Xigbar kokkasi silloin tällöin. Hän ei voinut olla ottamatta sitä kunnolla kuten eivät muutkaan huomattavien makaroonikukkuroittensa kanssa. Demyx selitti päätä pahkaa jotain Axelille samalla kun ojensi ketsuppia Larxenelle, mutta tökkäisi pullolla Marluxian haarukkaan josta ruoka kimposi suoraan Xemnasin päähän mikä sai pomon katsomaan yhdeksättä jäsentä ärtyneesti.
" Ja sitten tuli IIIIIIISO aalto.. kato niinkuin näin; Dance water, dance!" Demyx päätti alkaa leikkimään vedellä ja kasteli täten vastapäätä istuneen, juuri ruokailunsa lopettaneen naisen. Larxenesta näki heti että poika oli tehnyt virheen ja kuten tämän blondin naisen tuntien, Demyx ei säästynyt käryttämiseltä.
Sähköä hallitseva nainen lähti vettä valuen lampsimaan kohti huonettaan jolloin Naminé toisena naisena koko poppoosta päätti seurata tätä.
Huoneessa:
" Larxene.. et kai kastunut pahasti? Minä tuon sinulle pyyhkeen-" Naminén sanat loppuivat kuin seinään nähtyään Larxenen jo ainoastaan alushoususillaan. Toinen käännähti katsomaan hölmistynyttä pyyhettä pitelevää tyttöä.
" Mi.. siis miten olit noin nopea?" Larxene virnisti toiselle
" Olenhan kunoichi ja Organisaatiossa." Hän istahti sängylleen ja nuorempi tuli hänen taaksensa alaten kuivaamaan tämän hiuksia. Naminé katseli toisen kuultavaa ihoa ja ihaili sen kauneutta; hänen oli pakko saada joskus maalata Larxene. Hän kosketti varovaisesti tunnustellakseen toisen ihon kimmoisuutta ja hämmästyi kuinka pehmeä se oli. Turkoosinvihreät silmät katsoivat platinanvaaleahiuksista tyttöä tutkivasti ja niissä pilkisti pieni viekkaus. Katseen huomattuaan Naminé käänsi nopeasti katseensa toisaalle ja jatkoi toisen hiusten kuivaamista sen enempää ajattelematta uppoutuen omiin mailmoihinsa.
Minuutteja myöhemmin hän sai huomata ettei kuivannutkaan toisen hiuksia ollenkaan vaan oli huomaamattaan alkanut hieroa toisen olkapäitä. Hän heräsi transsistaan ja katsahti hieman säikähtäneenä Larxenea joka hymyili rauhoittavasti.
" Ei sinun olisi tarvinnut lopettaa, pidin siitä töitteni ja ruokailun päätteeksi. Tiestikö että olet hyvä hieromaan?" Hän hymyili lempeästi pitkästä aikaa ja hänen katseensa tuikki toisen sinisiä silmiä pitkin hitaasti upoten niihin. Hetken päästä he molemmat huomasivat ajan kuluneen jo vartilla, joten he irroittivat harmitellen katseensa toisistaan hieman mutisten jotain omaansa. Larxene riensi pukeutumaan lempimekkoonsa mitä ei olisi uskonut tästä. Se oli vaaleanvihreä kermanvalkoisella ruusupitsillä somistettu polvien alapuolelle ulottuva olkaimeton putkilomekko.
Pari päivää myöhemmin Larxene makasi valkoisella divaanilla yksityisempiä paikkojaan suojaava purppura kangas muuten alastoman vartalon päällä Naminén maalatessa häntä taululle.
Viikkoja myöhemmin
Naminé istui tuolilla Larxenen selittäessään hänen edessään jotain sähkökentistä vaaleamman tytön yrittäessä kuunella, mutta ajatukset kantautuivat aina muualle. `Miten kaunis hän onkaan.. voi, kunpa saisin edes kerran koskettaa huuliasi, en jaksa tätä! Haluan kertoa sinulle kaiken mitä tunnen sinua kohtaan, haluan nukahtaa syliisi, silitellä hiuksiasi ja katsella kanssasi tähtitaivasta ulkona viltin alla.´
" .. Ja sitten pamautin päin näköä ja kerroin että en välitä jätkistä!" Naminé havahtui hereille ja jäi katsomaan Larxene ihmeissään.
" Anteeksi, en kuunellut kunnolla; mitä siis tapahtui? " Larxene katsoi hieman hölmistyneenä tyttöä ja punastui hiukan ja aloitti alusta.
" Olin eräänä iltana - taas kerran - menossa pitkävartisissa bootseissa, lyhyissä mustissa sortseissa ja punaisessa topissa sekä samanvärisessä pitkähihaisessa verkkopaidassa baariin juomaan. No kun olin hetken istunut niin joku jätkä tuli iskemään minua. Hetken flirttailtuani tämä samainen kus-" Larxene nielaisi sanansa Naminén tuijottaessa häntä tuimasti " - moukka alkoi yrittää suudella ja kähmiä. No aloin ärsyyntyä kunnolla ja sitten pamautin päin pläsiä sekä sanoin etten ole kiinnostunut jätkistä nyt siinä mielessä.. "
" Larxene.. minulla on kysyttävää; oletko homoseksuaali? " tyttö kuulosti sähkön hallitsijattaren korvissa hyvin vakavalta. Nainen leväytti hymyn ksavoilleen ja nyökkäsi.
" Sinä? Vai oletko kenties kunnon kiltti unelmatyttö joka on täydellinen hetero?" Larxene kysyi hieman pisteliäästi. Naminé nyökkäsi hieman, mutta Larxene ei ymmärtänyt vaan nosti kulmakarvaansa.
" Pidän- " platinablondi hiljentyi ja punastui hiukan jatkaessaan
" Niin? Mistä pidät?" Larxene oli jo ärtyä `Saamarin likka! Pian oikeasti otan sinut syliini ja suutelen niin ettet unohda sitä ikinä jollet vastaa!´
" Rakastan sinua" valkomekkoinen tyttö muodosti sanat huulillaan. Larxene hymyili ja muodosti myös lauseen " minäkin sinua, rakkain"
Larxene kumartui ja nostu Naminén leukaa toisen kietoessaan kätensä naisen hartiolle.
Suudelma.
________________________________________________________________________
Yritin tehdä tunnelmasta viileänrauhallisen ja toivon että se onnistui. Toivottavasti ei löydy virheitä sillä korjasin jo kaksi (kiitos kaverien huomaamina) sillä mulla on lukihäiriö ja en ite huomaa kaikkia virheitä.. plus kirjoitan suoraa ja nopeaa tekstiä xD
toivottavasti tää nyt lyhkäisyydestään huolimatta oli hyvä : )
noh, kommentteja ja rakentavaa sitten _hyvällä_ tavalla, kiitos~ ^^
EDIT// ja saatan ehkä joskus kirjoittaa jatkoa, mutta tällä hetkellä on vaan tää yks osa eli luultavasti oneshot. Mutta jos tulee jatkon kannattajia saatan tehdä toisen osan.
