Author: vampirelove
Beta: Wanted
Characters: Vain yksi, ja se selviää lukemalla. (;
Rating: S.
Genre: Angst. (ainakin kovasti tahtoo olla.)
Disclaimer: Hahmo on minun.
Summary: Idea on lähinnä masentava syksy ja kipeä teiniromanssin loppu. Masentavaa.
A/N: Idea tuli kun kuuntelin Gunnareitten November Rainia. Pyrin mahdollisimman yksinkertaiseksi, en halunnut
mitään pitkää tästä, sillä ei sitä välttämättä jaksaisi kukaan lukea.
Elän kommenteista. Enjoy.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Endless rain
Syksy.
Viimeiset auringonsäteet pilkahtavat taivaalla, kunnes nekin ovat poissa.
Eivätkä ne palaa ennen kuin keväällä.
Puiden vihreä pukeutuu oranssiin ja punaiseen, energian ja ilon väreihin.
Niiden pitäisi piristää, eikö vain?
Ei, ne eivät piristä lainkaan.
Tyttö istuu kostealla puistonpenkillä katsellen kahden vaahteranlehden tanssia tuulessa.
Punainen, kaunis lehti pyörähtelee kevyesti kuin balleriina. Toinen lehti, hailakankeltainen, yrittää
tehdä saman, mutta silloin tuuli tyrehtyy ja molemmat lehdet vajoavat maahan elottomina.
Harmaa taivas.
Se enteilee sadetta. Sadetta, joka riuhtoo ilon ja energian puun ympäriltä ja heittää sen maahan.
Puu on alaston ja ruma.
Lehdet maassa itkevät suolaisia pisaroita kylmään maahan.
Kukaan ei kuuntele niitä.
Tytön hiukset ovat mustat. Hän näyttää peikonpojalta ylikasvaaneessa otsatukassaan.
Kädessään hänellä on rypistetty paperinpalanen. Se on ohi. Hyvästi, paperi ilmoittaa. Koruttomasti,
julman yksinkertaisesti. Tyttö tukahduttaa itkunsa ja paiskaa paperin maahan. Hautaa kasvonsa käsiin
ja yrittää unohtaa.
Jumala on tuolla ylhäällä.
Hän katselee meitä kaikkia. Miksei hän tee mitään, miksei hän auta?
Ehkä hän ei voi, ehkä sen on pakko tapahtua. Mutta miksi?
Taivas tietää, muttei voi kertoa.
Tyttö nousee ja kävelee poispäin. Kääntyy kulmasta ja katoaa, eikä palaa takaisin.
Tuuli saapuu tanssahdellen, kutsuu maahan heitettyä paperinpalasta mukaan tanssiin.
Se ei nouse.
Jotkut asiat vain ovat liian raskaita kantaa.
Ja tyttö tietää sen.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
