Title: Normaalin vastakohta
Author: Jennea
Päähenkilö: Remus Lupin. Mukana myös muut kelmit.
Rating: S
Genre: Tuplaraapale, lievä angst.
Disclaimer: Hahmot ovat J.K Rowlingnin luomia, joten en omista heitä. En saa tästä korvausta.
Summary: Lupin tuntee syyllisyyttä ja pelkoa valehdellessaan ystävilleen.
A/N: FF100 tehty raapale, sanaan Kuu. Pelkkää hetkellistä inspiraatiota.
He eivät usko minua. Onhan tämä epäilyttävää. He ovat varmaan jo arvanneet. Heidän ilmeensä paljastaa aina kaiken.
He varmasti jo tietävät. He varmasti kertovat jo huomenna etteivät voi olla ystäviäni. En ansaitsisi edes olla Tylypahkassa, etenkään Rohkelikossa.
Kunpa voisin olla normaali.
He eivät sanoneet mitään. Taaskaan. Eivätkö he jo tajua? Eivätkö he huomaa?
Pakkohan heidän. Tai sitten he jo tietävät. Ja säälistä ovat ystäviäni edelleen.
Kunpa tämä kaikki olisi vain unta.
He katsoivat tällä kertaa minua pidempään, kun sanoin minne minun täytyy lähteä.
Ja sen jälkeen vilkaisivat toisiaan. No niin. Huomenna minulla ei enää ole ystäviä.
Kunpa kaikki olisi vain hyvin.
“Hei tuota, minun täytyy mennä katsomaan sairasta tätiäni Mungoon. Tulen kyllä huomenna jo takaisin”, sanon varovasti.
Taas kerran valheita. En kestä enää.
He katsovat minua pitkään. Kukaan ei sanoa mitään.
“Milloin sinä ajattelit kertoa meille totuuden?”
Apua. Nytkö se hetki on tullut. He tietävät. Nyt he jättävät minut yksin.
“Nimittäin Remus. Me tiedetään. Täysikuu ja kaikki, okei?”
Arvasin.
“Ymmärrän. Ette enää halua olla tekemisissä kanssani. Ei siinä mitään.”
“Nyt käsitit väärin. Me haluttaisiin tulla pitämään sinulle seuraa aina öisin.”
“Ja me keksittiin jo keino, että miten.”