Kesäsiä hetkiä | S | Mahla & Hunaja | microficcejä

[Kelsier]

Ficin nimi: Kesäisiä hetkiä
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Tyylilaji/Genre: microficci, kesäinen ystävyyshöpöily
Hahmot: Mahla ja Hunaja
Haasteet: Microficcihaaste, Originaalikiipeily: koska anarkia! (sana 1. aurinko), Juhannustaikoja 2021

Hyvää loppukesää Fiorella ja Okakettu! Toivoitte kumpikin kesäistä tunnelmointia ja ystävyttä. Toivottavasti pidätte näistä microficeistä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

(41 sanaa)

Mahla piirtää kaarnanpalalla Hunajan kuvaa vaahteranlehteen. Malli vain ei oikein tahdo pysyä paikoillaan vaan lepattelee keijukaisille tyypilliseen tapaan.

”Joko se on valmis?” tämä kysyy kärsimättömästi.

”Kultaseni, vastahan minä aloitin”, Mahla vastaa hymyillen lämpimästi.

Lepatus ja piirtäminen jatkuvat auringonsäteiden valaistessa kummankin kasvoja.

(53 sanaa)

”Tule uimaan”, Hunaja houkuttelee jo viidettä kertaa.

Mahla kastaa nymfinvarpaansa viileään veteen. ”Se on liian kylmää”, hän toteaa väristen.

Hunaja tuhahtaa ja kroolaa muutaman pikku kierroksen näytiksi. ”Millainen puunymfi sinä oikein olet, kun et piittaa vedestä?”

Mahla vetää jalkansa suppuun syliinsä. ”Maalla viihtyvä.”

Hunaja virnistää, sukeltaa, nousee rannalle ja kastelee Mahlan märällä vartalollaan.

(55 sanaa)

Keiju ja nymfi tuijottavat keskiyönauringon kultaamaa taivasta niityllä maaten.

”Onko tuo Orion?” Hunaja kysyy huitoen jonnekin ylöspäin.

”Hupsu, eivät tähdet näy juuri nyt. Ne ovat hetkeksi paenneet ikuista päivää, kuten niiden yön lapsina kuuluukin”, Mahla sanoo tarttuen kiinni toisen kädestä.

Hunaja puristaa takaisin. ”Eivät ne ole paenneet, kunnioittavat vain. Niillä on aikaa loistaa sitten talvella.”

(41 sanaa)

Mahla ja Hunaja juovat yhdessä mettä, jonka kaunis sinikello on ystävällisesti heille luovuttanut. Ystävykset nauttivat sen päihdyttävästä vaikutuksesta, sillä se maistuu aidolta kesältä. He istuvat mättäällä käyttäen ratamonlehtiä kuppeinaan.

”Päiväänsä ei voi paremmin kuluttaa”, Mahla toteaa tyytyväisenä.

”Ei todella”, Hunaja vahvistaa.

(57 sanaa)

Loppukesä tuoksuu jo voimakkaana, kun keiju ja nymfi maiskuttavat viimeisiä mustikoita suut sinisinä. Heidän suvensa on jälleen ollut täynnä ihania seikkailuja, joita muistella talvella: Mahla puisessa kodissaan ja Hunaja maan alla toisten keijujen kanssa.

”Etkö sinä koskaan kaipaa seuraa pimeällä?” Hunaja kysyy.

”Sinun kesäystävyytesi riittää minulle koko vuodeksi, rakas keijukaiseni”, Mahla sanoo ja sotkee Hunajan mustikkaan halatessaan.

[Fiorella]

Voi miten ihana, lämmintä ja söpöä kesätunnelmaa. ❤ Kiitos omistuksesta, olipa tämä suloinen. Tuli oikein lämmin ja kevyt tunnelma.

Ystävyydessä on jotain erityisen kaunista, etenkin kun se on vilpitöntä ja aitoa. Tässä välittyi sellainen luonnollinen, metsän lasten ilo yhteisestä kesänvietosta. Ja vaikka talven pituinen ero onkin edessä, osataan nauttia hetkestä. Tämä oli tosi ihana pikku ficcisarja!

[Larjus]

Onpas suloisia pikku ficejä! Ihana oli päästä hetkeksi fiilistelemään kaunista lämpöstä kesää, kun täällä ainakin on nyt tosi sateista ja muutenkin aika ankeaa 😅 Näiden lukemisesta tuli hyvälle tuulelle, ihanaa kaverisöpöilyä. Pidin myös siitä, että hahmot olivat keiju ja nymfi eikä "vain" kaksi ihmistä. Pieni fantasiamauste toi mukavan säväyksen tähän! Niin söpöjä kaikki sen mukanan tuomat piirteet, kuten sinikellon luovuttama mesi. Jotain tällaista vois hyvinkin olla jossain lasten keijusaduissakin, ja varmaan siksi siitä niin ihanan lempeä ja suloinen tunnelma tulikin!

Niin ihania kyllä nämä, ei voi olla hymyilemättä ♥

[Okakettu]

Kiitos vielä kertaalleen ihastuttavasta juhannustaiasta, ja anteeksi, että tässä kommentissa on kestänyt näin tuhottoman kauan. Luin tämän jo julkaisunsa aikoihin ja nyt uusiksi, ja olipa mukava palata vielä kesätunnelmointiin näiden kohtausten myötä. <3 Sait kokonaisuuden toimimaan mikroficceinä todella hyvin, mitä aina ihailen. Minäkin pidin paljon fantasiaelementeistä, jotka olivat mukavalla tavalla sadunomaisia, kuten Larjus totesi. Mahlan ja Hunajan ystävyys välittyi tässä lämminhenkisenä ja aitona, ja minusta oli lohdullinen ajatus, ettei kaksikkoa sureta erota talveksi, koska heidän kesäystävyytensä kantaa kyllä myös pimeiden kuukausien yli.

Suosikkini näistä olivat viimeisen mikroficin lisäksi kaksikon uimaretki sekä hetki keskiyön auringossa. Ensimmäisessä oli hauskaa ilkikurista sanailua, ja siinä Mahlan nymfiys tuli minusta oivasti esiin. Pidin etenkin tästä kohdasta:

Hunaja tuhahtaa ja kroolaa muutaman pikku kierroksen näytiksi. ”Millainen puunymfi sinä oikein olet, kun et piittaa vedestä?”
Mahla vetää jalkansa suppuun syliinsä. ”Maalla viihtyvä.”

Kolmannessa osassa taas pidin paljon ajatuksesta, että Hunaja yrittää etsiä tähtiä taivaalta kesäyönäkin. Pidin myös tähtiin liittyvästä keskustelusta, koska siinä näkyy, että nymfi ja keiju suhtautuvat asiaan eri tavalla:”Eivät ne ole paenneet, kunnioittavat vain. Niillä on aikaa loistaa sitten talvella.” Tuo huomio kunnioittamisesta pakenemisen sijasta oli minusta hieno. Toiseksi viimeinen pätkä taas oli tunnelmaltaan ihanan raukea ja hyväntuulinen. Kiitos paljon hymyilyttävästä juhannustaiasta, tästä tuli ehdottomasti hyvä mieli.

[Kelsier]

Fiorella: Ihanaa, että tykkäsit

Larjus: Keiju ja nymfi sopivat mielestäni hyvin kesäfantasiaan. Kiva, kun kommentoit!

Okakettu: Näiden kahden välillä on tosiaan sekä ilkikurisuutta että pehmeyttä. Kiitos kommentistasi!

[Waulish]

Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! Päädyin näiden kesähetkien pariin, koska jotenkin teki mieli hypätä jo kesäisiin tunnelmiin, täällä kun oli aika kylmä ja tuulinen päivä ja vähän räntääkin sateli.

Kesäisiä tunnelmia näissä mikroissa todella piisasi, oi! Tuntuu kuin olisi saanut nauttia koko kesän elinkaaresta kaikilla aisteilla. Pidän siitä, miten tässä tekstissä liikutaan tosi luonnonläheisissä maisemissa, tekemisissä ja tunnelmissa, ja se kieltämättä sopii hahmoihin, keijuun ja nymfiin. Tulee ihan sellainen fiilis kuin pääsisi itsekin luonnon helmaan kurkistamaan sen asukkien elämiin, siihen mikä on ehkä tavallisesti ihmissilmälle näkymätöntä. Suosikkikohtaukseni on sinikellon mahlan juominen ratamonlehtikupeista - miten ihastuttavan luonnonläheinen ja yksinkertainen, mutta kuitenkin suurta nautintoa tuottava kesäpuuha. ♥ Pienetkin asiat voivat olla tosi suuria ja merkityksellisiä, ja luonnon ja kesän iloista nauttiminen on tässä tekstissä vahvasti läsnä.

Pidän kovasti myös siitä, miten tässä on kyse lajienvälisestä ystävyydestä, joka jatkuu aina kesäisin. Talvi vietetään omissa oloissa tai yhteisöissä, mutta kesä on yhteistä aikaa, jonka muistot kantavat talveenkin. Tämä on ihana päätös tälle lämminhenkiselle tarinalle:

”Sinun kesäystävyytesi riittää minulle koko vuodeksi, rakas keijukaiseni”, Mahla sanoo ja sotkee Hunajan mustikkaan halatessaan.

Kiitoksia tästä suloisesta kesätunnelmoinnista! -Walle

[Kelsier]

Waulish: Mulla on mennyt luvattoman pitkää tähän vastaukseen, mutta ihanaa, että nämä mikrot tuottivat kesäistä tunnelmaa räntäsateiseen talvipäivään. Kiitos kommentistasi!