Joulukuvaelma C-duurissa, S, Viktor/Padma

[sugared]

Nimi: Joulukuvaelma C-duurissa
Kirjoittaja: sugared
Ikäraja: S
Tyylilaji: rakeinen siirappi
Paritus: Viktor Krum/Padma Patil
Vastuuvapaus: En omista Rowlingin luomaa maailmaa, hahmoja tai tapahtumia enkä saa teksteistäsi rahaa.
Yhteenveto: Satunnaisotannalla valitulla MeNoidat-lehden lukijalla siis tuskin oli aavistustakaan, että Viktor Krum oli henkeen ja vereen jouluihminen.
A/N: Uskokoon ken tahtoo, se kirjoitti ficin! Aloin ideoida Paritusgeneraattori-haastetta varten jo aaaaaaaaaikoja ihan toisenlaista Viktor/Padma-ficciä, josta Viktor sitten lopulta putosi kokonaan (ja joka sekin on edelleen kovalevyllä keskeneräisenä). Luulin ko. haasteen dediksen menneen ohi niin kuin minulta kaikki muutkin haasteet menevät, mutta jatkoin kuitenkin mielessäni pariskunnan tarinan kehittämistä. Siitä ajatustyöstä syntyi nyt ensimmäiseksi tämä pieni ja herttaisen yhdentekevä joulusiirappificci. Toivottavasti joskus saan kirjalliseen muotoon senkin mielessäni muhivan tarinan, jossa Viktor ja Padma tapaavat! Osallistuu siis Paritusgeneraattori- ja Joulumieltä-haasteisiin.

Hyvää joulua!

Joulukuvaelma C-duurissa

Gramofoni pyöritti Selestina Taigorin ikivihreitä joululauluja, ikkunan eteen oli vedetty punaiset verhot ja takanreunuksella lepatti kolme adventtikynttilää. Viktor Krum istui kahareisin olohuoneen lattialla ja siisti uskollisen Tulisalamansa varpuja. Hän oli niin keskittynyt askareisiinsa, ettei huomannut myötäilevänsä Selestinan sopraanoa möreällä bassobaritonillaan. Historian nuorin etsijä oli pahamaineisen tuppisuinen haastateltava. Hän kieltäytyi johdonmukaisesti vastaamasta kysymyksiin, jotka eivät liittyneet huispaukseen.

Satunnaisotannalla valitulla MeNoidat-lehden lukijalla siis tuskin oli aavistustakaan, että Viktor Krum oli henkeen ja vereen jouluihminen.

Hänen onnellisimmat muistonsa liittyivät jouluihin Dobritsissa. Vaikka pieni kaupunki oli talven tullen pimeä, kylmä ja äänetön, hänen muistonsa tulvivat valoa, lämpöä ja iloa. Erityisen elävästi hänen mieleensä palasivat joulun tuoksut ja maut. Kirpeät sitrushedelmät, kakluunissa palava tammihalko, neilikka ja kardemumma, paahdetut kastanjat, paksu tumma siirappi, pomeranssinkuori, mehiläisvahakynttilöiden savuavat sydämet, hienhaju jouluyön messussa. Joulun aikaan kauppaan ilmestyi korkea pino tinapaperiin käärittyjä suklaalevyjä, joita riitti yksi jokaiselle perheelle. Hän ei oikeastaan koskaan oppinut pitämään rautaesiripun länsipuolella valmistetusta suklaasta, joka ei sulanut kielelle lainkaan niin pehmeästi.

Hän oli saanut ensimmäisen luutansa joululahjaksi 7-vuotiaana – se oli mustasta pörssistä hankittu Komeetta 210 ja siitä tuli nuorelle velholle nopeasti erottomaton kuin vasen käsivarsi. Isä oli opettanut häntä pitämään hyvää huolta luudanvarresta, ja he olivat istuneet olohuoneen lattialla tuntikausia kiillotusvahan katkussa, vääntyneitä varpuja saksien.

Gramofonin neula nousi vaimeasti naksahtaen ja havahdutti Viktorin muistoistaan. Selestinan ääni oli liuennut hiljaisuuteen, hän oli kadottanut ajantajunsa. Käkikello kävi kohti kuutta, ja Padma oli varmaankin jo kotimatkalla. Vaimo, Viktor maisteli sanaa ääneti ajatuksissaan. Hän ei ollut vielä kosinut eikä totta puhuen ollut lainkaan varma, että Padma vastaisi myöntävästi – noidan mielestä avioliitto oli patriarkian pölyttynyt muumio. Mutta mielikuvaharjoitteet olivat urheilijalle tärkeitä.

Laiska sauvannäpäytys, ja levy pyöri taas neulan alla.

Joulun taikaa
Rinnassa on velhon jokaisen
Joulun taikaa
Et tarvii silloin sauvaa lainkaan
Joulun taikaa

Tämän päivän joulu oli toki kaikin tavoin muovisempi, ahneempi ja imelämpi kuin lapsuuden joulut. Siitä huolimatta Viktor oli ollut kroonisesti hyväntuulinen marraskuun ensimmäisestä päivästä asti, kun välkkyvät ja kimaltavat joulukoristeet olivat ilmestyneet katukuvaan. Padma taas ei välittänyt joulusta rahtustakaan eikä ymmärtänyt, miksi hän oli niin tohkeissaan jästien kulutusjuhlasta, joka oli jo aikaa sitten menettänyt perimmäisen sanomansa. Kun Viktor halusi jäädä kuuntelemaan tavaratalon edessä kovaa ja korkealta laulavaa enkelikuoroa, Padma muistutti häntä happamasti kristittyjen noitavainoista. Ei Padma sentään ollut vastustellut (pyöritellyt silmiään vain), kun Viktor oli eräänä pilvisenä yönä leijuttanut joulukuusen Lontoon kattojen yli ja sisään heidän asuntonsa ikkunasta. Noita oli jopa oikaissut hänen mönkään menneen lumisadeloitsunsa, kun olohuone oli ollut vaarassa hautautua räntään. Mistään mistelinoksan alla tapahtuvista suudelmista oli kuitenkin turha haaveilla.

Takan uumenista alkoi kuulua kolinaa, ja pian tulisija leimahti vihreänä. Matolle pöllähti hienonhienoa tuhkaa, kun Padma astui olohuoneeseen viittaansa pudistellen.
"Minä sitten inhoan hormiverkossa matkustamista", hän mutisi ja harppoi peremmälle. Viktor nousi suukottamaan tyttöystäväänsä, joka oli kroonisesti huonolla tuulella töistä kotiin palatessaan. Paitsi hormiverkkoa, Padma inhosi työpaikkansa hidasta hissiä, neljän ruuhkaa ja kaikkialla soivia joululauluja.

Padma rypisti otsaansa, kun Selestina lauloi ensimmäiset säkeet Kattilallista kuumaa väkevää lempeä. Viktor vaiensi laulajattaren ennen kuin tämä ehti kertosäkeistöön asti.
"Wang toivotti hyvää joulua", Padma sanoi nostaessaan keittiön pöydälle torniksi valkoisia pahvipakkauksia, joiden kylkeen oli painettu korttelin kiinalaisen ravintolan nimi. Kaikista jästien keksinnöistä noutoruoka oli heidän ehdoton suosikkinsa. Mitä kotitaloustaikoihin tuli, he olivat niin toivottomia kumpikin, että mikäli ravitsemus olisi ollut täysin heidän varassaan, he olisivat riutuneet nälkään jo aikapäiviä sitten.

Viktor istui pöydän ääreen ja alkoi lapata höyryävää nuudelikeittoa suuhunsa. Heidän yhteiselonsa sujuvuus perustui pitkälti siihen, että hän tiesi, milloin Padman piti antaa olla rauhassa. He söivät hiljaisuuden vallitessa, ja vähä vähältä Padman hartiat rentoutuivat ja otsan rypyt oikenivat.

"Minulla on sinulle jotain", Padma sanoi äkkiä ja punastui Viktorin suureksi hämmästykseks. Hän oli nähnyt Padman punastuvan vain kerran aikaisemmin, kun taikaministeri oli ylistänyt hänen tutkimustaan lohikäärmeenmunien lämpöä eristävistä ominaisuuksista kansainvälisen velhojen neuvoston edessä.
"Näin nämä jonkun jästien rihkamakaupan ikkunassa ja en päässyt yli siitä ajatuksesta, että sinä varmaan rakastaisit jotain näin mautonta", hän selitti ja kaivoi laukkuaan.

"Sulje silmäsi", Padma komensi. Viktor kuuli paperipussin rapinaa ja tunsi, kuinka jotakin painettiin hänen päähänsä.
"Nyt voit katsoa."
Viktor avasi silmänsä ja purskahti saman tien nauruun. Padmalla oli päässään pörröinen panta, josta sojottivat vilkkuvat poronsarvet. Noidan ilmeestä hän päätteli näyttävänsä itsekin yhtä hullunkuriselta.
"Hyvää joulua", Padma kuiskasi ja nojautui suutelemaan häntä.

[Isfet]

Voi, tämä oli tavattoman suloinen!
Viktor Krumista kertoviin teksteihin en ole juuri törmännyt, hän onkin hieman vaikea hahmo kirjoittaa. Kirjoissa esiin tullut tietynlainen vaitonaisuus ja "jäykkyys" pitää tuoda esille, mutta toisalta myös sitä puolta joka sai hänet juttelemaan niinkin paljon Hermionelle. Siinä on jonkinlaista haastetta, mutta sinä onnistuit tässä mielestäni hyvin siinä. Hymyilin henkeen ja vereen jouluihmiselle höpsönä, koska jo siinä oli jotain suloista, tai ainakin sitä lupailevaa.

Kolmas kappale oli ehkä koko tekstin ihanin kokonaisuudessaan, mutta tämä oli silti parasta antia:

Erityisen elävästi hänen mieleensä palasivat joulun tuoksut ja maut. Kirpeät sitrushedelmät, kakluunissa palava tammihalko, neilikka ja kardemumma, paahdetut kastanjat, paksu tumma siirappi, pomeranssinkuori, mehiläisvahakynttilöiden savuavat sydämet, hienhaju jouluyön messussa.

Se luo vain niin vahvoja mielikuvia, henkii sellaista tunnelmaa että ihan värisyttää!

Totesin Padman ja Viktorin olevan älyttömän hempeä ja söpö pari! (tai sitten minulla in vaaleanpunaiset lasit...)  Lumisadeloitsun oikaiseminen, hölmön lahjan hankkiminen... Vilkkuvat poronsarvet! Ääh, olen itsekin nähnyt (jopa pitänyt, luulen) moisia hirvityksiä, oikea jästimäisyyden huipentuma!

Kiitos, tämä suloisti jouluani entisestään <3

[sugared]

Kiitos Isfet kovasti kommentista! Kiva kuulla, että ficci onnistui ilostuttamaan jouluasi. <3

[Chuva]

Oi, olipa tämä suloinen!

Krum ja Padma on vähän aina joutuneet mun pään sisällä siihen "hälläväliä"-hahmojen kategoriaan, mutta tämä oli todella viehättävä! Krum oli kirjalle uskolliseen tapaan vähän ulkoisesesti kolho, mutta kuitenkin todellisuudessa inhimillinen ja todella sympaattinen hahmo (enpä olis vielä hetki sitten uskonut sanovani Krumia sympaattiseksi hahmoksi  ). Tämä oli tekstinä lyhyehkö, mutta silti niin tiivis, että ainakin mä sain tosi hyvän mielikuvan hahmoista, niiden elämistä, ajatuksista ja siitä koko kokonaisuudesta.

Ihastusta herätti myös se, miten Krum oli se jouluun höpsähtänyt ja Padma tyytyi pyörittelemään silmiään, mutta sitten kuitenkin hyväksyi hänen höperyytensä. Useimmiten tämä taitaa mennä toisin päin, joten oli hauskaa lukea erilainen näkökulma jouluhöperyyteen!

Kirjoita ja julkaise jooko jotain lisää näistä kahdesta, sillä ainakin meikäläinen tykästyi niin kovasti tähän, että haluisin hetipianäkkiänyt lisää Padma/Krumia!

[Sokerisiipi]

Oi, tämähän oli herttainen, mutta myös tunnelmallinen joulu- ja parisuhdekuvaus. Tässä oli makua, yksityiskohtia ja lämpöä juuri oikeassa suhteessa. Valloittava sukellus Viktorin pään sisälle ja vanhoihin muistoihin. Kiitos!

[sugared]

Chuva: Kiitos kommentista ja hyvää uutta vuotta! Krum ja Padma eivät kyllä pahemmin ficeissä seikkaile, jälkimmäiseen ehkä silloin tällöin törmää! Hassua oikeastaan, kun jotkut sivusivusivuhahmotkin ovat aika suosittuja Finissä. Meitsi aloitti itse asiassa tuossa A/N:ssä mainitsemani tarinan, eli toiveesi toteutuu (ennemmin tai myöhemmin, tää aikuiselämä on verottanut aika paljon mun kirjoittamisharrastusta )!

Sokerisiipi: Kiitän ja kumarran! Ihanaa, että joulun tunnelma tavoitti!

[Crys]

Oih, tämähän on nätti! En ole kauheasti lukenut Viktor Krumin näkökulmasta luettuja ficcejä, jotan hauska huomata miten teksti pystyi yllättämään minut Mulla nimittäin on mielikuva hänestä vain melko yrmynä tyyppinä, joten tämä avasi hänen hahmoaan kivasti Varsinkin se, että Viktor on jouluihminen yllätti mut aluksi, mutta toisaalta miksipäs ei Tosi nättiä kuvailua noista Viktorin lapsuuden jouluista ja hauskaa, että Padma on löytynyt kumppaniksi vastakohtaisesta joulumielipiteestä huolimatta Tuo avioliiton pohtiminen varsinkin on söpöä, kun Viktor jo ajatteli Padmaa vaimonaan aws

-Crys

[sugared]

Kiitos kovasti kommentista, Crysted! Heheh, Viktor taitaa kyllä kirjoissa olla alusta loppuun yrmy, mutta ehkä se on jotain teini-iän murjottamista ja epävarmuutta, josta pääsi sitten yli. Kaikkein kovimmankin kuoren alta voi paljastua jouluihminen! Kiva kuulla, että nostalgisointi ja söpöily iski!

[marieophelia]

Tämä on niin ihanamahtavaparas!<3 Tietysti Viktor Krum on jouluihminen! Mun ei ole ollenkaan vaikea uskoa, että hänen juron naamansa takana sykkii jouluvaloin koristeltu sydän. Sitä paitsi kyllähän hän kirjoissakin osoittautui yllättävän puheliaaksi, kun vaan sai jutun juuresta kiinni.

Hmm, jäin miettimään noudattivatkohan velhot kylmän sodan jakolinjoja? Nooh, noudattivat tai eivät mun mielestä mustan pörssin Komeetta ja itä-suklaa tuovat tähän ihan huikeaa ajankuvaa. Ja tähän kiteytyy myös syy, miksi rakastan sun ficcejä niin paljon: mietit jokaista hahmoa ja niiden taustoja sellaisella tarkkanäköisyydellä ja intensiteetillä, johon harva pystyy. Tietysti myös humoristinen ote vetoaa muhun:

Et tarvii silloin sauvaa lainkaan
Joulun taikaa

Ahhah, ihanan kornit sanat!<3

Vaimo, Viktor maisteli sanaa ääneti ajatuksissaan. Hän ei ollut vielä kosinut eikä totta puhuen ollut lainkaan varma, että Padma vastaisi myöntävästi – noidan mielestä avioliitto oli patriarkian pölyttynyt muumio. Mutta mielikuvaharjoitteet olivat urheilijalle tärkeitä.

Ihan parasta, että Viktor näin urheilijamaisesti valmentautuu kosintaan! Ja jos sun Viktor on suloinen, niin Padma on myös mainio. Kukapa ei olisi kroonisesti huonolla tuulella töistä palatessaan? No jouluna onneksi voi äityä vähän tavallista siirappisemmaksi.

Kiitos ja hyvää loppujoulua!<3

[Angelina]

Joulu oli ja meni, mutta huomasin että sun listauksessa oli muutama Viktor/Padma ficci joka kuulosti niin rarelta että pakko tutustua

Oli tosi mielenkiintoista lukea ficciä Krumin näkökulmasta! Hänen joulutunnelmointinsa oli hellyttävää ja yksityiskohdat hänen lapsuutensa jouluista Dobritsissa mielenkiintoista luettavaa. Pidin kovasti tuoksujen kuvailusta - melkein palasin niiden myötä joulufiilikseen itsekin.

Tämän päivän joulu oli toki kaikin tavoin muovisempi, ahneempi ja imelämpi kuin lapsuuden joulut.

I'm with you, Viktor. Sama fiilis itselläkin ja vuosi vuodelta se vaan voimistuu Samaan aikaan kuitenkin mietin, että toivottavasti en ole ihan yhtä Grinch kuin Padma - onneksi kuitenkaan hänen saarnansa noitavainoista ja joulun menetetystä merkityksestä ei vallan vienyt Krumin joulufiilistä :'D Toisaalta oli hauskaa, miten eri tavoin he suhtautuvat jouluun. Oli myös söpöä, että Padmakin heltyi poropannan nähdessään ja tuki sen avulla miesystävänsä jouluintoa, vaikka itse ei siitä välitäkään <3

Tämä oli todella söpö ja mielenkiintoinen teksti, paritusta myöten. Kiitos!

[hiddenben]

Olen silmäillyt tätä ficciä listauksessasi vaikka kuinka pitkään, mutta päättänyt jättää lukemisen jouluun. Viime jouluna taisin kuitenkin unohtaa lukea tämän ja muistin ficin taas kesällä, mutta nyt, nyt! Ja olihan tämä ajoitus nyt ajoituksista parhaiten, kun tämän päivän tavoin tässäkin ficissä on kolmas adventti

Ah, rarea ja vielä tällä parituksella! Minusta nämä kaksi ovat yhdessä todella eksoottisia ja tulevat niin eri kulttuureista, että mietityttää, miten he pärjäävät. Ja silti tämän ficin loppu kertoo paljon heistä, että on yhteistä huumoria ja halu ilahduttaa toista ja sallia toiselle ne hömpötykset, jotka antavat paljon vaikka ovatkin aivan turhia. Etenkin tuo kuusen tuominen sisälle ja mönkään mennyt lumiloitsu hymyilyttivät, siitä nousi hauska mielikuva! Samalla Viktor ei pakota Padmaa kärsimään omasta joulufiiliksestään liikaa, mistä kertoo tuo Taigorin taikalevyn pysäyttäminen Padman päästessä kotiin

Viktorista tosiaan paljastui melkoinen jouluihminen! Minusta oli ihanaa lukea kaikkia noita muistoja ja hajuja, jotka hän liittää lapsuuden joulunviettoon. Siihen mahtui valtavasti mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten mustasta pörssistä hankittu luuta ja tinapaperiin käärityt suklaalevyt, jotka olivat parempia kuin länsipuolella valmistetut. Minusta Viktorille sopii tällainen joulupehmoilu ja voisin hyvin nähdä hänet pukeutumassa kaiken maailman hölmöihin joulupaitoihin Tässä oli ihanaa tunnelmaa ja tulevaisuudenuskoa myös, kun Viktor miettii Padman kosimista.

Kiitos tästä ficistä, hyvää kannatti odottaa! Lempeää joulun odotusta ♥