Larjus, kiitos kommentista! Olen itsekin enemmän shipperi, mutta välillä tekee mieli laittaa suhteet palasiksi ja/tai kärvistellä yksipuolisissa tunteissa.
Minulla on taipumusta myös tykätä lynkata toinen puolisko joskus, mutta se on toinen tarina se!
Kiva, että lukaisit myös FMA:n! Ed tosiaan on alainen ja myös hirmuisen nuori (toki ficcarina harvemmin viis veisaan siitä, mutta niinhän se on)!
Kiitos itsellesi inspiraatiosta, kun rupesin aihetta tuumimaan! Kagami on niin kamalan kuumatunteinen, kun taas Kuroko on vähän... tiedät kyllä.
Kagami on sellainen vähän kaikesta, miksi ei tunteidenkin tunnustamisessa ja niissä ylipäätään.
On kyllä huippua, kun Finissä on muitakin KnB:n lukijoita (ja kirjoittajia) tänäkin päivänä, kun itse kurkin fandomia silloin aikanaan, kun ollut vielä itsellä saumoja katsoa!♥
A/N: Tästä on myönnettävä, että pelatessani Life is Strangea englannin kielitaidossani oli aikamoisia puutteita ja muutamia (kymmeniä) asioita meni varmasti ohi. Tämä sijoittuu ennen peliä ja kuvaa Chloen ja Rachelin suhdetta, josta jäi aikalailla aukkoja, millainen se 110% varmasti oli pelissä. Menkööt kuitenkin, kun syntyi tämä ficci! ♥
Oho, unohdin itse keskittäväni tämän aasialaisiin fandomeihin! Life is Strange on tosiaan ranskalaisen pelitalon luoma, mutta japanilaisen Square Enixin julkaisema, joten menköön!#3, Chloe/Rachel, 50 sanaa
(Life is Strange)
”Sinä ikävöit taas Maxia”, Rachel huomautti.
”En”, Chloe kielsi ja suukotti Rachelia.
”Olet paras kaverini”, Chloe jatkoi.
”Tiedät, että voisin olla enemmän.”
”Wow, älä imartele.”
”Ei se ole imartelua.”
”Kaikki valehtelevat.”
”Sinäkin valehtelet.”
”Joo, olen yksi kaikista.”
”Pahin kaikista.”
Chloe viskasi Rachelia tyynyllä.
”Paras kaverini, okei?”
”Joo.” Rachel yritti hymyillä.
