Paritus: Varpu/Esikko
Ikäraja: S
Genre: flyffy, slice of life
Tiivistelmä: Varpu kietoo kätensä Esikon ympärille. Sormet leikittelevät mekon valkoisella pitsillä ja huulet painuvat rakastetun niskaan.
Haasteet: Ota koppi: eli haaste juuri sinulle + Original Queer — eli originaalitekstejä queer-hahmoista
K/H: Kirjoitin pitkästä aikaa originaalia ja olipa se ihanaa. Oon lukenut paljon fantasiaa lähiaikoina niin kirjoina kuin täällä finissäkin ja halusin kirjoittaa jotain taikamaista itsekin. Teksti sai inspiraation Ota koppi -haasteesta, johon sain aivan ihanan kuvakollaasin ja ehdotuksen kirjoittaa jotain lempeää. Tähän pyrinkin, sillä usein kirjoitan vain angstia, joten tämä oli varsin mukavaa vaihtelua. Pitäisi selvästi kirjoittaa useammin jotain lempeällä otteella! // Lisää näistä naisista löytyy
täältä, K-15
***
Ylitse loiskuvaaVarpun silmät eivät pysty irrottautumaan keittiössä häärivästä Esikosta. Esikko hyräilee hentoa aurinkoloitsua samalla kun vaivaa taikinaa, ja ilma hänen ympärillään hehkuu kuin vaaleaverikkö olisi jonkinlainen pyhimys. Esikko ei ilmeisesti edes huomaa, mikä saa Varpun suun kääntymään vielä leveämpään hymyyn.
Taikuus ei ole koskaan tullut Varpulle helposti tai yksinkertaisesti, ei niin kuin Esikolle tai Varpun veljille. He saattoivat kutsua aurinkoa tai kuuta ohimennen, ja kutsuun vastattiin aina. Varpun pitää rakentaa loitsu alusta loppuun saakka, koota yrtit tarkkaan tai piirtää jumalten merkit taitaen ja silti taika on vain häilyvää ja hetkellistä. Nuorempana se oli ärsyttänyt häntä, mutta nykyään se on melkein lahja. Siinä missä Esikkoa vaivataan päivittäin pienillä pyynnöillä ja toiveilla, Varpu saa olla rauhassa. Ja Esikon taika riittää loistavasti heille molemmille, varsinkin nyt kun raskaus on voimistanut sitä.
“Hei”, Varpu sanoo pehmeästi. “Mitä sinä teet?”
“Unikkopullia keskikesän juhlaa varten”, Esikon äänessä on hymyä vaikka hän on edelleen selin. “Jätän sinullekin, jos keität minulle teetä.”
Varpu kietoo kätensä Esikon ympärille. Sormet leikittelevät mekon valkoisella pitsillä ja huulet painuvat rakastetun niskaan. Esikon iho kipunoi hiukan pidemmän naisen kosketuksesta.
“Haluaisin mieluummin sinut, mutta voin tyytyä pullaan ja teehenkin, kun kerran kauniisti pyydät”, Varpu kuiskaa käheästi ja suikkaa vielä yhden viipyilevän suudelman Esikon niskaan saaden tämän kikattamaan.
Esikko kääntyy ympäri, varpistaa hiukan yltääkseen Varpun tasolle ja suutelee sitten lujaa. Varpun huulet kihelmöivät ja ilmassa rätisee ääneenlausumaton himoloitsu, joka saa kummankin naisen huohottamaan.
“Saa nähdä, voinko koskettaa sinua enää kohta”, Varpu virnistää vinosti. “Sinun taikasi loiskuu yli jo nyt, eikä raskaus ole edes puolessa välissä. Isä on kertonut monta kertaa tarinaa siitä, miten äidin piti muuttaa yksikseen metsämökkiin kun hän odotti Visaa ja Venhoa. Minä en tietenkään aiheuttanut mitään niin suurta.”
“Tai sitten me vain valjastamme sen oikeaan suuntaan. Kuulin, että koulun katto pitäisi uusia. Pystyisitkö keskittymään rakennusloitsuun, kun suutelen sinua?” Esikko kysyy ja yrittää näyttää syyttömältä vaikka hänen takiaan Varpun koko kehoa pakottaa.
“Ehkä, jos meditoin sitä ennen koko päivän”, Varpu virnuilee ja vetäytyy sitten taaksepäin. “Mutta nyt teetä. Sinun pitää saada leipomuksesi valmiiksi, emmekä halua, että äskeinen loitsu puskee läpi niihin, vaikka sillä voisikin olla hauskoja seurauksia.”
Esikko punastuu hiukan, kääntyy taas taikinan suuntaan ja alkaa muotoilemaan siitä taitavin ottein tasaisia pyörylöitä pellille. Varpu tarttuu teepannuun ja täyttää sen ääriään myöten täyteen. Esikko haluaa aina useamman mukillisen, oli hetki mikä vain. Hymyä ei pysty estämään, muttei Varpu oikeastaan haluakaan. Juuri nyt kaikki on mallillaan.