Ficin nimi: Mietteitä kiireisille aivoille
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Voltron
Ikäraja: k-11
Paritus: Shiro/Lance
Genre: Kepeä draama, slice of life
Summary:
"Kieltämättä vähän toivonkin, että ajatuksesi pyörisivät jossain muualla kuin prosenttilaskuissa minun kanssa... lepäillessä."A/N: Tekipä mieli kirjoittaa tästä shipistä jotain positiivisvireistä.
Valmista olisi varmaan tullut jo viikko sitten, ellei tämä olisi jumittanut ihan tyystin puolivälin tienoilla. Ikärajan kanssa vähän kääntelin päätäni puolelta toiselle, mutta mennään tällä. Osallistuu haasteeseen
Neliottelu.
***
"Mitäs mietit?" Lancen rento ääni leijaili Shiron alitajuntaan.
"Kävi mielessä ajatus suihkusta", Shiro hymähti totuudenmukaisesti liikahtaessaan mukavampaan asentoon hikisellä ja ruttuun kiemurrelleella lakanalla. "Muuten en juuri mitään..."
"Hmm... Musta tuntuu, että sä mietit aina jotain."
"Kai enemmän tai vähemmän."
"Kiireiset aivot."
Shiro naurahti lohkaisulle ja katsahti vieressään makoilevaa Lancea. "Mitä itse mietit?"
"Et varmaan halua tietää." Lance kohottautui irvistäen kyljelleen ja mönki hänen kainaloonsa.
"Kokeile."
Lance virnisti kujeilevasti sen oloisena kuin olisi arvannut jo valmiiksi hänen kuitenkin pudistelevan päätään jutun sisällölle.
"No, mä satuin ohimennen kelailemaan, että me saataisiin aika mielenkiintoisia lapsia."
"Niin mitä?" Shiro köhähti häkeltyneenä.
"Jos sellainen nyt siis olisi mahdollista", Lance tarkensi tarpeettomasti ja kampesi itsensä ensin hänen päälleen ja pujahti sitten hänen toiseen kylkeensä arvatenkin nautiskellakseen oikean ihon kosketuksesta mekaanisen käden viileyden sijaan.
"Missä määrin mielenkiintoisia?" Shiro kysäisi mahtamatta uteliaisuudelleen mitään.
"Saisivat metkan geenicocktailin", Lance tokaisi.
"Hmm, japanilais-kuubalais-amerikkalaisia..." Shiro tuumasi ääneen. "Aika eksoottista näin äkkiseltään."
"Superkauniita tenavia ne kyllä olisivat."
"Ilman mitään epäilystä."
Lance nosti päätään hänen rinnaltaan voidakseen puhua paremmin. "Sitten mä aloin miettiä, että miten paljon niissä olisi mitäkin ja olisin varmaan alkanut pyöritellä prosenttilukujakin, ellet sä olisi vienyt mun ajatuksia vähän liikaa toisaalle..."
Shiro kohotti kulmiaan ja vei kätensä silittelemään Lancen nihkeitä hiuksia. "Kummalla meistä mahtoi olla ne kiireiset aivot, jos kerran ehdit tuotakin pohtia?"
"
Melkein ehdin."
"Kieltämättä vähän toivonkin, että ajatuksesi pyörisivät jossain muualla kuin prosenttilaskuissa minun kanssa... lepäillessä."
"Olipa maailman huonoin sanavalita", Lance tyrskähti. "Kyllä mä vertaisin sitä ihan rehelliseen urheilusuoritukseen."
"Satutinko sinua?"
"Nääh, et. Täysin samaa ei ehkä voi sanoa kaikista sun ruumiinosista, mutta pienellä irvistelyllä homma alkaa luistaa kohtuullisen äkkiä... Eikä sillä, kyllä mulle kävisi pari
lepäilyä lisääkin", Lance tokaisi ja ponkaisi jälleen hänen päälleen reteästi makoilemaan. "Tartu vain tilaisuuteen..."
"Totta puhuakseni olisin enemmän suihkun kannalla", Shiro livautti. Hikiset petivaatteet nakersivat mukavuutta hetki hetkeltä inhottavammin.
Lancen ilme ei ollut järin vakuuttunut.
"Oikeasti?"
"Mikään ei tosin estä jatkamasta juttua kylpyhuoneen puolella..." Shiro jatkoi tarkentaen peseytymisen olevan todellinen motiivi siirtyä toisaalle. Lancen seurassa ja ehdotuksessa ei puolestaan ollut minkään valtakunnan valittamista.
Lance kuljetti sormiaan hänen hiuksissaan. "Pesetkö mun selänkin samalla?"
"Tietenkin."
"Asiaa... Pannaan sitten töpinäksi!"
