Nimi: Hallitsija
Kirjoittaja: marieophelia
Ikäraja: K-11
Hahmot: Bartemius Kyyry (Jr.) ja Alastor Vauhkomieli
Tyylilaji: häiriintynyt slice of life
Haasteet: 12+ virkettä XIX, Kerää10 hahmolla Bartemius Kyyry nuorempi.
A/N: Lähdin aluksi perä edellä puuhun ja yritin sovittaa virkehaasteen sanoja valmiiksi mietittyihin tarinakehyksiin. Ei tullut mitään. Sitten aloin miettiä, mikä hahmo mulle näistä sanoista ensiksi tulee mieleen. Yllätyin vähän aivojeni valinnasta! Haasteen sanat löytyvät lopusta spoilerin alta.
Pihatatar on Potterwikin mukaan yksi monijuomaliemen ainesosa ja sitä kasvaa Kielletyssä metsässä.
Kommenteista kiitän jo etukäteen!
HallitsijaSumu tuo minulle yhä mieleen ankeuttajat. Tärisen koleassa aamuilmassa ja kuulen niiden rätisevän hengityksen Kielletyn metsän hiljaisissa kätköissä. Ja kun lähellä sitten todella räsähtää jokin, olen vähällä huutaa, anoa armoa: taantua takaisin siksi kurjaksi mielipuoleksi, joksi Azkaban minut nujersi.
Mutta kun sydämeni syke viimein tasaantuu, huomaan, että sumun keskeltä löntystää ainoastaan Hagrid, Tylypahkan riistanvartija.
”Huomenta professori Vauhkomieli”, tuo säädytön ja vastenmielinen puolilajinen tervehtii.
”Huomenta kuomaseni!” minä vastaan, solkotan sanoja, jotka eivät ole omiani.
Hätäpäissäni väitän etsiväni tiheiköstä viluheinää lonkkakipujani lievittämään, eikä jättiläisenköntys vaikuta epäilevän mitään, höpöttää vain lohikäärmeistä ja Harry Potterista.
Aamun harmaus kirkastuu ja vaihtaa väriään kuulaammaksi, kun marssin kohti linnaa taskut pullollaan pihatattaren lehtiä.
Mies, jota esitän makaa käsiraudoissa oman matka-arkkunsa pohjalla kuin mitätön riepu. Nukutettu leikkauspotilaskin osoittaisi enemmän vastarintaa, mutta koska kyse on sentään muka poikkeuksellisen pätevästä aurorista, pidän hänet varmuuden vuoksi kahlittuna.
Minulla runsaasti aikaa ruokkia vankini ennen kuin päivän ensimmäinen oppitunti (kilpiloitsuja kuudesluokkalaisille puuskupuheille) alkaa. Syötän hänelle keittiöstä vohkimiani hedelmiä. Osa niistä on jo ehtinyt mädätä, mutta komennutettu ei maista eroa tuoreen ja tunkiokelpoisen välillä.
”Kaikki sujuu niin helposti, että se on suorastaan hupaisaa”, minä kerron vangilleni.
Greippimehu valuu niljakkaana pitkin kuulun aurorin arpista leukaa.
”Potter on suorastaan rakastunut minuun. Herrani suunnitelma etenee yhä varmemmin kohti täyttymystään.”
Muistan edelleen, miten turtuneelta ja samalla kuitenkin ajoittain kirkkaalta mieli komennuskirouksen alaisuudessa tuntuu. Katselen hievahtamatta kahlevankini leukojen kiehtovaa, kirottua liikettä, kun hän jauhaa matoista omenaa nielaisukelpoiseksi ja uskon näkeväni epätoivoa jossakin hänen ainoan silmänsä syvyyksissä. Kaivan taskustani nenäliinan pyyhkiäkseni hänen sotkuisen leukansa, mutta muutankin mieleni ja annan liinan sen sijaan heilua verkkaan tyhjässä ilmassa, aivan hänen kasvojensa edessä.
”Huh, miten viileää täällä arkussasi on, voisit sentään ensi kerralla laittaa lämmitysloitsun päälle, kun saat kunniavieraita”, huomautan.
Kankea puujalka kolahtaa arkun seinämää vasten, kun kohottaudun seisaalleni.
”Juttutuokiomme on nyt valitettavasti ohi, sillä ystäväsi Dumbledore odottaa minua aamiaiselle”, sanon ja annan vastustamattoman hymyn levitä ruhjotuille suupielille.
Hetken verran minusta tuntuu kuin vankini hätkähtäisi voitonriemuni kiihkeää hohdetta kasvoilla, joita on tottunut pitämään ominaan. Niin pitkään haaveilin, miltä tuntuisi hallita toista ihmistä – tai edes itseäni – etten pysty peittämään onneani, kun toiveeni on mestarini ansiosta vihdoin käynyt toteen.
sanat: 1. sumu 2. hiljainen 3. armo 4. kun 5. säädytön 6. sana 7. kipu 8. väri 9. käsiraudat 10. leikkaus 11. kilpi 12. hedelmä 13. mädätä 14. hupaisa 15. valua 16. rakastunut 17. yhä 18. kirkas 19. liike 20. verkkaan 21. viileä 22. kolahtaa 23. ohi 24. hohde 25. haaveilla