Ficin nimi: Yuri Plisetsky ja vuokralainen
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Yuri!!! on Ice
Ikäraja: S
Mukana: Yuri, Otabek, Viktor & Yuuri
Genre: Kepeä draama, slice of life
Summary:
Vuokralainen. Heidän kotiinsa olisi muuttamassa tuota pikaa yksi henkilö lisää, ja parhaassa tapauksessa joku ihan kummallinen hyypiö.A/N: Jotenkin tuntuu, että kaamosaika on joulukalenterin työstämisen lisäksi imaissut tehokkaasti mehuja, mutta sain sentään aikaiseksi julkaista vähän Yuri on Iceakin.
Tein tästä tosiaan ficletsarjan, johon kaavailin osia tulevan noin neljä. Julkaisutahdista en osaa sanoa mitään,
mutta parhaassa tapauksessa saadaan kaikki kokoon ennen vuodenvaihdetta.
Osallistuu
Otsikkohaasteeseen päähahmo-otsikolla.
***
1.
”Siis
mitä?” Yuri tarkensi kuin olisi odottanut Viktorin muuttavan toteamuksensa sanomaa.
”Tällainen on tilanne. Sinulle kertominen oli vain ajan kysymys, mutta ajattelimme tehdä sen näin kuukautta etukäteen”, Viktor sanoi aamiaisbanaaniaan kuorien. Yuri puristi teekuppiaan kiukkuisena ja sulatteli kuulemaansa uutista. Hyvin nukutun yön jälkeen saatu virkeys oli haihtunut ponnettomuuden sumuun tuota pikaa.
Vuokralainen. Heidän kotiinsa olisi muuttamassa tuota pikaa yksi henkilö lisää, ja parhaassa tapauksessa joku ihan kummallinen hyypiö. Hän ei todellakaan kaivannut mitään sellaista, mutta kaikesta päätellen Viktor oli tosissaan.
”Sinun on pakko kusettaa”, Yuri yritti vielä, mutta Viktor pudisti päätään. Tämän vieressä istuva Yuuri näytti olevan jollain asteella pahoillaan hänen puolestaan, mikä oli viimeisen päälle kohtuullista.
”Kukaan ei tietenkään ole ajamassa sinua huoneestasi”, Yuuri sanoi sovitellen. ”Vierashuone omaasi vastapäätä on paras ja ainoa vaihtoehto.”
”Minne vieraat sitten laitetaan nukkumaan?” vaaleaverikkö tiukkasi, vaikka se nyt oli hänen murheistaan pienin. ”Kuka tällaisen idean oikein suolsi?”
”Päätimme siitä noin viikko sitten”, Yuuri kertoi vilkaisten sulhastaan kuin hakien rohkeutta kohdata hänen raivonsa. Toisinaan Yurista tuntui, että Yuuri pelkäsi häntä yhä, vaikka he olivatkin tunteneet paremmin jo pari vuotta ja asuneet saman katonkin alla edellisestä syksystä alkaen. Yuuri oli muuttanut Venäjälle ja hankkinut Viktorin kanssa tilavan kerrostaloasunnon, johon hänkin oli saanut majoittua Potyan kanssa. Nyt kun tarkemmin ajatteli, kaikki oli ollut lähellä täydellistä. Nyt se kaikki olisi kuukauden päästä murskana.
”Kiva että päätitte ja suvaitsitte kysyä minunkin mielipidettäni!”
”Niin kauan kuin et ole taloudellisesti vastuussa tästä kiinteistöstä, mielipiteesi on kakkosluokassa, rakas Yuri”, Viktor näpäytti näennäisen leikkimielisesti, mutta pinnan alla Yuri aisti ärtymystä hänen asennettaan kohtaan. Riitely aamusta alkaen ei ollut luonnollisesti miellyttävää kenenkään mielestä, mutta oli silti Viktorilta sangen paksua olettaa häneltä mitään kannustavaa palautetta. Yuuri nyt tuskin uskalsi sanoa mitään poikkipuolista kullannupulleen, joten siksi olikin hyvä, että hän antoi kuulua oman näkökantansa, vaikkakin sitten kakkosluokkaisen.
Pääasiassa Viktorin harvapäisyydestä ja materialismista johtuen he varmaan nyt lojuivatkin siinä sopassa niin köyhinä, että lisätuloja oli saatava huoneen vuokraamisesta. Niin se varmasti oli. Mokomat törpöt olivat sotkeneet budjettinsa pahan kerran, ja hän joutunut sivulliseksi uhriksi.
Yuri soi miehiin häijyn mulkaisun ja nousi pöydästä. ”En kestä teitä kahta ääliötä juuri nyt.”
”Totut ajatukseen kyllä pian, murheet pois!” Viktor huikkasi hänen peräänsä, mutta Yuri ei ottanut kuuleviin korviinsa.
