Kirjoittaja Aihe: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life  (Luettu 2231 kertaa)

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 635
  • ava by Claire
Ficin nimi: Kuopus ja iltatähti
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Tyylilaji/Genre: Slice of life
Paritus:
Vastuuvapaus: Rowling omistaa Harry Potterin hahmot ja maailman. Kirjoitan huvikseni enkä saa tästä rahaa.
Haasteet: FinFanFun1000 (sana 986. karamelli)

A/N: tämä on, voisiko sanoa, itsenäistä jatkoa ficilleni Väärä Weasley, K11

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hermione pyöritteli jälleen suussaan minttukaramellia, Percy huomioi katsahtaessaan vaimoaan. Ehkä se oli hänen tapansa jännittää, olivathan he saattamassa kuopustaan Tylypahkan junaan. Ja Rosea tietysti myös, mutta tyttö oli jo konkari ja oli karannut juttelemaan ystävilleen. Hugo piteli vielä kiinni hänen kädestään. Sinä olet niin kovin herkkä poika, Percy ajatteli lempeästi. Olisi outoa olla kotona ilman lapsia, mutta varmaan siihen tottui. Ja tulisivathan he kotiin jouluna ja pääsiäisenä ja ensi kesänä.

Hermione oli kyykistynyt halaamaan Hugoa. ”Rohkeasti vain. Tulet pitämään Tylypahkasta. Ja rakastumaan kirjastoon!” tämä kannusti ujoa yksitoistavuotiastaan.

Percy hymyili. Mitä tuli rakkauteen kirjoihin, olivat äiti ja poika täysin samasta puusta veistettyjä. ”Kaikki menee hyvin Hugo”, hän sanoi puristaen vielä lapsekkaita sormia. ”Näetkö, leijuttajat ovat vieneet tavarasi tuohon osastoon? Voit hyvin mennä jo. Juna lähtee ihan pian.”

Hugo puristi tiukasti takaisin ja katosi sitten junaan.

”Heippa sitten, isä ja äiti.” Rose pyörähti heidän editseen.

”Pidä huolta pikkuveljestäsi!” Hermione huudahti tämän perään. Rose ilmaantui kohta samaan ikkunaan Hugon kanssa ja Percy vilkutti heille niin kauan, ettei junasta kuulunut enää pihaustakaan.
 
Percy luki Päivän Profeettaa hiljaisessa asunnossa. Teemuki odotti pöydällä ja Hermione valmisteli itselleen iltapalaa keittiön tasolla. Rita kirjoittaa taas omiaan, Percy ajatteli silmäiltyään Luodikon uusinta kolumnia.

”Mitä mieltä olisit, jos me saisimme vielä yhden lapsen?”

Percy laski lehden, kun Hermionen kysymys upposi hänen tajuntaansa. ”Tämä tulee nyt vähän äkkiä, mutta kai me voimme harkita sitä. Jos sinusta tuntuu siltä”, hän sanoi harkitsevasti, vaikka pieni pakokauhu yritti nousta kurkkuun.

Hänen yllätyksekseen Hermione purskahti nauruun. Nainen kiersi hänen taakseen ja alkoi hieroa harteita. ”Te Weasleyt olette niin sikiävää väkeä, ettei tässä minun tuntemuksillani taida olla enää väliä. Minä olen raskaana, Percy-rakas. En vain halunnut paukauttaa sitä sinulle päin naamaa.”

Percy laski sormensa toiselle hierovalle kädelle. ”Oletko tosissasi?”

Hermione suukotti hänen päälakeaan. ”Kyllä. Tein testin jo maanantaina. Ja toisen vielä varmuuden vuoksi tiistaina. Ajattelin, että kerron vasta nyt. Etenkin Hugo ansaitsi, että keskityimme hänen koulun alkuunsa.”

Percyn valtasi lämmin tunne ja kaikki epävarmuus oli väistynyt. Hän toi Hermionen rystyset huulilleen hyväiltäviksi. Sitten hän ohjasi vaimonsa rauhallisesti syliinsä. ”Sinä olet maailman paras äiti.” Hän silitti vatsaa, jossa todellakin tuntui jo merkkejä aavistuksenomaisesta pyöristymisestä. ”Ihanaa, että annoit Hugolle aikaa, mutta kirjoitetaanhan lapsille mahdollisimman pian, että he ovat saamassa pikkusisaruksen.”

Hermione hymyili hänelle aurinkoisesti. ”Tottakai. Heti huomenna. Mahtavaa, että suhtauduit iltatähteen näin positiivisesti.”

Percy huokasi ja hymähti heti perään. ”No, olen minä sentään jossain kehittynyt näiden vuosien aikana.”

Hermione suuteli häntä pitkään ja lämpimästi. Hän suuteli takaisin. Suudelmat jatkuivat ainakin kymmenen minuuttia, sillä kumpikaan heistä ei tuntunut osaavan – tai haluavan – lopettaa.

Lopulta Hermione katseli häntä taas silmiin. ”Ainakin minä voin nyt lopettaa niiden kirottujen karamellien imeskelyn. Oikeastaan aamupahoinvointituntemusten vuoksi minä sen raskaustestin alun perin teinkin”, tämä huoahti helpottuneena.

”Nekö auttoivat pitämään etovan olon poissa? Ihmettelinkin, kun näytit yhtäkkiä himoitsevan niitä.”

Hermione tökkäsi häntä pehmeästi soliskuoppaan. ”En himoinnut, mutta ne auttoivat kyllä. Jatkossa näetkin sitten minut oksentelemassa päivän aikana kuten Hugon kanssa.”

Percy veti heidän otsansa yhteen. Aikoinaan Rosea odottaessa Hermionella oli ollut vain pari huonoa aamua. Hugon tapauksessa pahoinvointi oli ollut kahden viikon ajan lähes ympärivuorokautista. ”Luuletko, että hän olisi toinen poika?”

Hermione toi peukalonsa silittämään hänen poskeaan. ”Ei sitä tiedä. Vauvat ja raskaudet ovat yksilöitä. Mutta hän taisi saada alkunsa, kun vietimme treffi-iltaa silloin kesäkuussa.”

Percy oli kerran jälkeenpäin unohtunut ajattelemaan tuota iltaa ministeriön ruokalassa ja oli lopulta lähtenyt naama punaisena, sillä hänen housujensa etumus kiristi siinä vaiheessa aika lailla. Sen jälkeen hän oli muistellut sitä vain yksityisinä hetkinä.

”Mehän emme tosiaan tainneet käyttää ehkäisyä.”

Hermione naurahti karheasti. ”Söpöä, että olet edelleen välillä noin ujo. Mutta me halusimme toisemme sillä tavoin. Paljaana. Minua ei ainakaan kaduta.”

Percyn oli pakko nieleskellä hiukan. ”Ei minuakaan.” Hän suukotti vaimonsa poskea. ”Minua ei kaduta mikään sinun kanssasi tekemäni. Vain omat hölmöilyni aikoinaan.”

Hermionesta hehkui lämpöä. ”Mitä jos menisimme yhdessä kylpyyn?” hän ehdotti. ”Nyt kun lapset ovat koulussa, voimme viettää turvallisesti aikuisten aikaa. Ja kaipaan kosketustasi.”

Percy nosti heidät kummatkin ylös tuolilta. ”Sopii. Ja ehkä voin aloitta jo tutustumisen pikkuiseenkin. Sinähän sanoit joskus, että sikiö voi muistaa jo hyvin varhaiset kosketukset.”

Hermione kurkotti kuiskaamaan hänen korvaansa. että hän oli valtavan suloinen mies. He menivät kylpyhuoneeseen, täyttivät ammeen ja riisuutuivat. Hetken kuluttua Percy ei pystynyt ajattelemaan muuta kuin Hermionen pehmeää vartaloa sylissään, pientä ihmisen alkua tämän kohdussa ja Rosea ja Hugoa, jotka varmaan nauttivat jo lukukauden ensimmäisestä illallisesta.
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Altais

  • ***
  • Viestejä: 1 249
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #1 : 13.05.2022 13:46:01 »
Olipa tämä oikea hyvän mielen ficci!  :) Hermione ja Percy ovat tarkemmin ajatellen oikein hyvin yhteensopiva pari, vaikka en ole varmaan tullut ennen ajatelleeksi. Jotenkin heillä voisi olla aika paljon yhteistä, mikä tässä kävi hienosti ilmi. Hermione oli kyllä todella huomaavainen ja rakastava äiti, kun ei halunnut varastaa huomiota poikansa tärkeältä hetkeltä. Ja Percy oli ihana myös, juuri sellainen harkitseva älykkö kuin voisi kuvitella, mutta sitten pohjimmiltaan ihan rakastunut mies monien yhteisien vuosienkin jälkeen, sekä lapsiaan rakastava isä. Uutinen iltatähdestä oli suloinen, vaikka ajattelenkin, että näiden kahden aikuisten aika loppuu aika lyhyeen vaihtuessaan uuteen vauva-arkeen.  ;D Ei silti, onnellistahan se heille on myös. Ihanasti Hermione paljasti tuon uutisen miehelleen.

Kiitokset iltapäivän piristyksestä!  :)

Pahatar

  • ***
  • Viestejä: 760
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #2 : 13.05.2022 17:27:32 »
Kommenttikampanjasta hei! Luin tämän tosiaan jo heti tuoreeltaan, mutta en silloin ehtinyt vielä kommentoida, ja kun huomasin tämän kommenttikampanjassa, tämä olikin helppo valita. :D

Heti alkuun kun tajusin, mikä paritus tässä oli kyseessä, piti ihan kääntää aivot uuteen suuntaan, koska tätä paritusta en ole kyllä ikinä lukenut, ehkä siksi että tätä ei ole ollut tarjolla. Hyvin omaperäinen valinta laittaa Hermione ja Percy yhteen, mutta ei loppujen lopuksi niinkään yllättävä. Heillä kahdella voisi olla aika paljonkin yhteistä, kun molemmat ovat tunnollisia sekä opiskeluissaan että töissään, kunnianhimoisia ja saattaisivat hyvin muutenkin pittää samanlaisista asioista. Percystä loppujen lopuksi kerrottiin kirjoissa aika vähän, etenkin siitä hänen yksityisestä puolestaan. Mutta voisin kuvitella, että hän tuntee syvästi ja ottaa asiat vakavasti, ja voisi olla oikein hyvä mies Hermionelle. Ehkä myös ymmärtäisi Hermionea paremmin kuin vaikka Ron, vaikka Ron olikin hyvä kaveri. ;)

Mutta asiaan, eli ficciisi. :) Näissä vanhempien ja lasten välisissä hyvästeissä Tylypahkaan lähtiessä on mielestäni aina jotain hyvin liikuttavaa. Ehkä sen takia, kuin tuollainen melko nuorten lasten lähettäminen sisäoppilaitokseen moneksi kuukaudeksi tuntuu näin suomalaisesta näkökannasta aika vieraalta. :( Varsinkin silloin, kun lapsi on menossa sinne ensimmäistä kertaa, ja on vielä se perheen nuorin, kuten tässäkin. Mahtaisi kotona tuntua tyhjältä, kun viimeinenkin lähtee kouluun, ja vielä aika pienenä.

Pidin kovasti tästä kohdasta ja Percyn ajatuksista poikaansa liittyen:

Lainaus
Hugo piteli vielä kiinni hänen kädestään. Sinä olet niin kovin herkkä poika, Percy ajatteli lempeästi. Olisi outoa olla kotona ilman lapsia, mutta varmaan siihen tottui. Ja tulisivathan he kotiin jouluna ja pääsiäisenä ja ensi kesänä.

Minusta tuossa oli niin ihanaa ja koskettavaa se, miten hyvin Percy tunsi poikansa, eikä pitänyt tämän herkkyyttä pahana asiana. Nyyh. :(

Mutta sitten tulikin aika nopeasti selville se, ettei koti olisi enää kauan tyhjä ja hiljainen. Ymmärsin hyvin tuon, että Percyn ensimmäinen ajatus oli pakokauhu. ;D Ajattelin tästä saman suuntaisesti kuin Altais, että huh sentään! Ensin on mennyt toistakymmentä vuotta luultavasti aika lailla lasten ehdoilla. Ja juuri kun on saanut nämä isommaksi ja velhokouluun, ja olisi lopultakin kahdenkeskistä aikaa, niin sitten sama touhu alkaakin uudelleen. (Pahoittelut tästä kyynisyydestä. ;D )

Mutta olihan tässä ehdottomasti suloinen puolensa myös! Tykkkäsin kovasti tuosta, että Hermione oli niin ajattelevainen, ettei halunnut pilata lasten kouluunlähtöpäivää, varinkaan Hugon. Ja tuo, että Percy oli ennen kaikkia iloinen uutisesta, lämmitti minunkin mieltäni. :) Tämä oli hauska ja oikeastaan aika rohkea kohta tämän ikärajan puitteissa:

Lainaus
Percy oli kerran jälkeenpäin unohtunut ajattelemaan tuota iltaa ministeriön ruokalassa ja oli lopulta lähtenyt naama punaisena, sillä hänen housujensa etumus kiristi siinä vaiheessa aika lailla. Sen jälkeen hän oli muistellut sitä vain yksityisinä hetkinä.

”Mehän emme tosiaan tainneet käyttää ehkäisyä.”

Hermione naurahti karheasti. ”Söpöä, että olet edelleen välillä noin ujo. Mutta me halusimme toisemme sillä tavoin. Paljaana. Minua ei ainakaan kaduta.”

Loppu oli ihan mielettömän lämminhenkinen ja suloinen. Tästä säteili se, miten hyvä suhde Hermionella ja Percyllä kaikkien vuosien ja kahden lapsen jälkeen oli, siitä lukiessa tuli todella hyvä mieli. Tämän luettuani tuli mieleen, että tällä harvinaiselle paritukselle on ehdottomasti paikkansa, sillä tällaista kauneutta ja harmoniaa olisi ainakin minun vaikea nähdä vaikkapa juuri Ronin kanssa.

Kiitos paljon tästä lukuelämyksestä!  :)
Why is it that we feel more comfortable seeing two men holding guns than two men holding hands?

FiFi - Fiksu ja Filmatiivinen fiktiofoorumi

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 635
  • ava by Claire
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #3 : 24.05.2022 20:08:49 »
Altais: Minä olen aina ajatellut, että Percy on tosiaan sellainen hiljainen älykkö, joka on jäänyt coolimpien isoveljiensä ja äänekkäämpien ja vitsikkäämpien pikkuveljiensä varjoon, ja ehkä halunnutkin jäädä. Canonissa hän piti viimeiseen asti kiinni ministeriön työpaikastaan, vaikka ei taatusti kannattanut kuolonsyöjiä tai Voldea ja tuskinpa hänellä pohjimmiltaan oli mitään Harrya ja Dumbledorea vastaankaan, työpaikka vain oli hänelle tärkeä. Mukava, että sinun mielestä tekstissä näkyi, että Percy on edelleen umpirakastunut Hermioneen, koska niin on tarkoitus :D Kiitos kommentistasi! :-*

Pahatar: Tässä Au-canonissa Ron on muuten yhdessä Lavenderin kanssa ja he tosiaan Hermyn kanssa ovat todenneet, että toimivat paremmin ystävinä kuin rakastavaisina. Viittaan Altaisille kirjoittamaani, Percy ei kenties ole päässyt omaa herkkyyttään lapsuudenkodissa niin ilmaisemaan, joten hän on ylpeä Hugon herkkyydestä ja tukenut poikaa sen näyttämisessä. Hah, ei tule kahden keskistä aikaa vielä! Mutta pakko sanoa, että itse tunnen ainakin pari tyyppiä, jotka todellakin on tehneet juuri näin eli pari lasta ensin ja sit kun ne on 10-15-vuotiaita niin toinen kierros eli yksi-kaksi uutta lasta. Tosin Hermionella ja Percyllä on kyseessä puhdas (joskin onnellinen) vahinko eikä tarkoituksellinen toinen kierros :) Kiitos kommetistasi! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 665
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #4 : 11.06.2022 20:03:23 »
Onnea Kommenttiarpajaisten voitosta! Katselin tätä otsikkoa jo heti, kun julkaisit tarinan, sillä minäkään en muista, että olisin nähnyt tätä paritusta aiemmin missään. Mutta olen kyllä samaa mieltä kuin muut, että kyllähän se käy siinä mielessä järkeen, että kumpikin suhtautuu vakavasti opintoihin ja työhön, pitää kirjoista ja varmasti heillä on esimerkiksi hyviä keskusteluja monista aiheista.

Minusta tämä teksti oli ihana perhefluffy/slice of life ja oli kiva huomata, että myös Hugo tykkää kirjoista ja on ehkä hieman kuin Percy nuorena, herkkä ja varmasti sekä innostunut että jännittynyt kouluun menemisestä :) Percy itsekin on ihana, kun nolostuu ja häkeltyy, Hermione taitaa olla näistä kahdesta se suorempi puhuja. Ihanaa, että uutinen iltatähdestä oli iloinen ja ficin loppupuolella oli noin rakastava tunnelma<3 Tykkäsin myös monista yksityiskohdista, kuten Hermionen minttukaramelleista, joille löytyi selitys, matkatavaroita pakkaavista leijuttajista sekä Percyn sanoista, ettei häntä kaduta muu kuin omat hölmöilyt aikoinaan.

Kiitos tästä, oikein toimiva konsepti ja hyvän mielen teksti :)
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Angelina

  • Luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 6 754
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #5 : 12.06.2022 12:43:20 »
Kommenttiarpajaisista hei! Mun huomion kiinnitti ehdottomasti tuo paritus - en ole koskaan erityisemmin välittänyt Romionesta ja vaikka tää paritus on mulle uusi, niin se tuntuu heti käyvän enemmän järkeen ;D

Tää oli kyllä kovin suloinen pieni slice of life ♥ Tästä oikein hehkui Hermionen ja Percyn perheonni, vaikka Percy ensin meinasikin saada paniikin kun tuli puhe uusista lapsista :'D Ihanasti hän kuitenkin lopulta reagoi. Mua nauratti tuo Hermionen te Weasleyt olette niin sikiävää väkeä, ettei tässä minun tuntemuksillani taida olla enää väliä, koska no... totta :D Tykkäsin kovasti myös pienestä Hugosta ja siitä, miten Hermione yritti innostaa tätä Tylypahkan kirjastolla :3

Oli myös hauskaa, että Percy edelleen hieman punasteli ja oli ujona kun puhutaan intiimeistä asioista, vaikka he kuitenkin ovat Hermionen kanssa olleet yhdessä jo vuosia. Onneksi tosiaan Hermione on suorempi ja sanoo asiat miten ne ovat ;) Tästä jäi kyllä tosi pörröinen ja hyvä mieli, kiitos!


© Inkku ♥

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 635
  • ava by Claire
Vs: Kuopus ja iltatähti | S | Percy/Hermione | slice of life
« Vastaus #6 : 10.10.2022 15:32:27 »
Thelina: Percyllä ja Hermionella on minustakin paljon yhteistä. Kyllä Percy on iloinen raskaudesta, vaikka aluksi säikähtikin, siitä lopun lämmin tunnelma kertoo. Kiitos, kun kommentoit! :-*

Angelina: Pieni punastelu ja estoisuus sopii mielestäni Percylle, oltiinpa oltu yhdessä kuinka kauan tahansa. Oikeassahan Hermione on, Weasleyt tosiaan ovat hedelmällinen suku :D Kiva, kun kommentoit! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)