Selailin Sanan säilää, ja tämä teksti kiinnitti huomioni yksinkertaisella, söpöllä otsikollaan ja erikoisilla hahmojen nimillä, joten päätin kurkata, mitä täältä oikein löytyykään. Femme olikin iloinen yllätys, sitä kun en osannut nimistä päätellä!
Pidän tämän tarinan arkisuudesta ja toisaalta kiireettömyydestä: tehdään arkisia askareita, kuten lojutaan vuoteessa ja tiskataan astioita, mutta samalla läsnä on jotenkin sellaista levollisuutta ja kiireettömyyttä, kun voi hoidella asioita omassa rauhassa ja toinenkin saa vapaasti rötvätä vällyjen välissä. Samanlaisia fiiliksiä saan siis kuin
Kaarnekin tuossa edellä! Pidän myös kertojan arkisista havainnoista, kuten tästä:
Kävelen takaisin keittokomeroon paljain jaloin, vaikka voin tuntea jokaisen roskan joka osuu jalan alle. Pitäisi taas siivota. Ja tiskata
Tulee fiilis aidosta ajatustenjuoksusta, koska niinhän se varmasti usein on, että roskat jalkojen alla kiinnittävät huomion ja herättävät ajatuksen siivoamisen tarpeesta.
Varma on huvittava kutsuessaan Koston luokseen vain suukon saadakseen.
Kuulostaa melkein minulta, haha! Hauskaa on myös se, ettei Kosto mitenkään kimpaannu siitä, että toinen vain rötvää vuoteessa ja vaatii suukkoja. Tulee sellainen tasapainoinen, levollinen fiilis.
Kiitos tästä söpöstä lukupalasta! -Walle