Nimi: Villapaitojen syvin tarkoitus
Ikäraja: S
Paritus: Ron/Harry
Genre: hömppäromantiikka, fluff
Yhteenveto: Harry näyttää aina saavan paremman joulujumpperin kuin Ron.
Disclaimer: Kaikki tunnistettava kuuluu Rowlingille.
A/N: Kyllä, jouluficci loppukesästä! Tää tuli kirjoitettua inspiraatiopuuskan saattelemana lähinnä yhdessä illassa, ja laatu saattaa olla sen mukaista. Osallistun tällä
Fluffy10 #3-haasteeseen. Kirjoitettu inspiraatiosanasta villapaita. Ficci sijoittuu Harryn ja kumppaneiden "kahdeksannen" vuoden jouluun.
~~
”Taisit sitten tänäkin jouluna saada kastanjanruskean?”
Ron tyytyi vain virnistämään Harryn lohkaisulle. Eihän se mikään salaisuus ollut, että kastanjanruskea soti Ronin kirkkaanpunaista tukkaa vastaan.
”Täytyy myöntää, että tuo sinun lohikäärmeesi on kyllä coolimpi”, hän tokaisi vilkaistessaan Harryn omaa villapaitaa, johon oli neulottu unkarilainen sarvipyrstö harmaanvihreällä pohjalla. ”Saanko pusun, vai mennäänkö jo aamiaiselle? Miten vain
lohikäärmeenkesyttäjä haluaa.”
Oli harvinaista luksusta, että makuusali oli vain heidän käytössään; kaikki kahdeksasluokkalaiset – olivat he sitten korpinkynsiä, rohkelikkoja, puuskupuheja tai luihuisia – oli laitettu kahteen tyttöjen ja poikien makuusaliin, McGarmivan mukaan yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Vaikka oli se tottakin, että seitsemäsluokkalaisia oli palannut vähän.
”Kyllähän muutama sellainen kelpaisi”, Harry ilmoitti venyttelevästi, ”jos
Ronald Weasley soisi minulle niin suuren kunnian.”
”Yök, kuulostat ihan Murielilta!” Ron tokaisi hätääntyneesti ja nousi sängyltään. ”Eikö heru mitään siirappisempaa hellittelynimeä?”
”No mikä se sitten olisi, Kunkku-Ron vai? Tai hunajapupu?”
”No vaikka-” Ronin lause keskeytyi, kun Harry suuteli häntä vaientaen hänen suustaan kuuluvan äänen.
”Noh, Ronald, tekeekö rakas Muriel-tätisi noin?” Harry kysyi valtava virne huulillaan suudelman loputtua. ”Nyt olisi ehkä hyvä hetki tunnustaa.”
”No, ei siinä mitään sellaista ole”, Ron vastasi totuudenmukaisesti. ”Ja nyt, jos lohikäärmeenkesyttäjä vain viitsii, tee se uudelleen.”
”Kyllä,
hunajapupu.”
Ronia ei tuntunut haittaavan, vaikka muutama puoliksi revitty lahjapaketti putosikin lattialle.