Nimi: Kolmenkymmenenseitsemän asteen miesflunssa
Kirjoittaja: Tulejo
Ikäraja: K11
Genre: Hurt/comfort, fluffy
Paritus: Leevi/Nooa
Haasteet: Ficlet300, Otsikoinnin iloja (numero-otsikko), Fluffy10 #2
A/N: Näin itse sairaana on hyvä kirjoittaa sairastelusta!
Bluji oli kiva ja ehdotti tätä <3 Nyt paranemisia meille kaikille sairasteleville!
Komenkymmenenseitsemän asteen miesflunssa
”Suhun on iskenyt miesflunssa”, Nooa nauroi ojentaessaan vesilasin sohvalla makaavalle Leeville.
”Haistapa paska. Mua sattuu ja mulla on kurja olo ja mua paleltaa ja mun päätä särkee ja mä
kuolen”, Leevi murisi avaamatta edes silmiään.
”Näytäppä sitä kuumemittaria”, Nooa pyysi, kun mittari hälytti Leevin kainalossa. Mies ojensi laitteen miesystävälleen, joka huokaisi turhautuneena.
”Mitä?” Leevi ärähti. Häntä todellakin ärsytti ja hän olisi halunnut vain kuolla.
”Sulla on tasan kolmekymmentäseittemän astetta lämpöä. Sie
et ole kuolemassa tohon. Sulla on vaan perusflunssa, jota ihmiset sairastaa yleensä pari kertaa vuodessa”, Nooa kertoi ja sammutti mittarin. Leevi jätti vastaamatta kääntäen mielenosoituksellisesti selkänsä Nooalle.
Nooa pyöräytti silmiään ja mietti hetken, mitä tehdä. Leevillä selkeästi oli kurja olo, mutta hän vain dramatisoi sitä liikaa. Lopulta Nooa kyykistyi sohvan viereen ja hivutti kätensä Leevin niskaan.
”Rakas hei…” hän yritti.
”Haista paska”, kuului vaimeasti sohvatyynyn suunnalta. Nooaa hymyilytti, koska oli se sentään normaalia Leeviä.
”Tarttetko sie jotain?” Nooa kysyi.
”Että sä painut helvettiin”, Leevi murisi tuskastuneen kuuloisena. Nooa ei totellut. Sen sijaan hän nousi ylös ja kaappasi Leevin syliinsä saaden aikaan vastustavan älähdyksen. Mies ei päästänyt Leeviä alas rimpuilusta huolimatta vaan kantoi tämän makuuhuoneeseen ja laski hellästi sängylle. Kun Leevi kierähti nopeasti kauemmas seinää vasten, Nooa kohautti vain hartioitaan ja laskeutui sängylle. Hän veti vastahakoisen Leevin tiukasti itseään vasten ja piteli vain siinä.
”Mä käskin sua painumaan helvettiin, en tulemaan siihen”, Leevi ärisi ja käänsi kasvonsa poispäin.
”Hei muru nyt”, Nooa vinkui ja käänsi toisella kädellään väkisin Leevin kasvot itseään kohti.
”Älä, jooko, en haluu tartuttaa suakin”, Leevi älähti luovuttaneen kuuloisena.
”Mua
kin? Kenet muut sie oot tartuttanu?” Nooa huokaisi turhautuneena. Jos hän ei kerran saanut suudella miestä, niin ainakin hän halusi keskustella. Rankat työviikot ja niiden sovittaminen kouluun oli perseestä, koska niinä viikkoina hän ei ehtinyt vaihtaa melkein sanaakaan Leevin kanssa.
”Kävin Luukaksen kanssa painimassa joskus alkuviikosta ja nyt sekin on kipeenä”, Leevi mumisi edelleen väistellen parhaansa mukaan Nooan huulia.
”Ei minuu haittaa sairastua, kun sie oot hoivaamassa”, nuorempi miehistä totesi yrittäen olla menettämättä hermojaan.
”Silti”, Leevi mumisi ja käänsi väkisin kasvonsa jälleen poispäin.
Nooa ei luovuttanut, hän todellakin halusi suudella miestä ja olla vain lähellä. Hän kömpi varovasti Leevin päälle ja painoi kasvonsa hetkeksi kaulaa vasten. Nooa varoi laskemasta painoaan Leevin päälle, koska arveli koko vartalon olevan kipeä.
Kun Leevin kädet kohosivat Nooan selälle ja vetivät lähemmäs, Nooa hymyili tyytyväisenä. Hän kohotti kasvonsa kaulalta ja painoi pienen suukon poskelle.
”No niin rakkaani, älä oo noin myrtsi. Maataan vaikka yhessä sitten sängyn pohjalla”, Nooa lohdutti ja painoi kämmenensä Leevin poskille. Hän painoi huulensa Leevin omille ja suuteli hellästi. Sentään Leevi vastasi, veti jopa lähemmäs.
”Helvetti älä karkaa mihinkään”, Leevi inahti, kun Nooa kierähti pois ja oli aikeissa nousta.
”Mie meen vaan tekee kuumaa glögiä sulle, oon ihan pian takaisin”, hän vastasi hymyillen hellästi. Leevi nyökkäsi hyväksyvästi ja kääriytyi tiukasti kahden peiton sisälle. Nooa katseli vielä hetken ovensuusta miestä, josta näkyi tasan tarkkaan pelkkä oranssi hiustupsu ennen kuin lähti keittämään vettä glögiä varten.