Shōta tuhahti mutta hymyili kuitenkin. Ei kai koira karvoistaan päässyt tai Present Mic ylisuuresta egostaan.Nimi: Hyvää huomenta, todellakin!
Kirjoittaja: Beelsebutt
Oikolukija: Avaruuspiraatti
Fandom: My Hero Academia / Boku No Hero Academia
Paritus/Päähenkilöt: Shōta Aizawa/Hizashi Yamada (EraserMic)
Lajityyppi: domestic Fluff huumorilla
Sanamäärä: < 500
Ikäraja: S (sallittu kaikille)Hyvää syntymäpäivää
Ayudara <3 Täähän piti jo vuosi sitten postata, mutta tuli vähän kaikenlaista, niin "vähäsen" viivästyi
Kiitokset avustuksista
Avaruuspiraatille
Hox! En omista Pottereita, J.K. Rowling omistaa, joten kaikki kunnia The Ladylle. En saa tästä rahaa, elekää haastako oikeuteen!
Hyvää huomenta, todellakin!
"Herätyys,
good morning, sunshine", Hizashi kailotti Shōtan vierellä ja puhalteli kahvinaromeja kohti peittoburritossa köllivää kumppaniaan. "
Rise and shine, my darling!"
Shōta ei korvaansa lotkauttanut, pidätti vielä henkeään ettei vahingossakaan olisi mennyt nuuskuttamaan taivaallista kahvintuoksua. Joku roti se olla piti aamuherätyksissäkin.
"
Okay, nuku sitten vielä hetki, kultsipuppeli", Hizashi leperteli ja kolahduksesta päätellen hylkäsi kahvikupin yöpöydälle.
Kahinaa, paljaiden jalkojen läpsytystä. Suihkuhanan kirskahdus ja
VEDEN KOHINAA.
Shōta raotti varovasti silmiään. Makuuhuone oli armollisen hämärä, mutta silti yöpöydällä höyryävän kahvikupin kyljestä saattoi erottaa Micin ylipirteän naamataulun sekä tekstin
"World's Best BF". Shōta tuhahti mutta hymyili kuitenkin. Ei kai koira karvoistaan päässyt tai Present Mic ylisuuresta egostaan.
Hizashi aloitti joka-aamuisen suihkuserenadinsa, mutta tänä aamuna biisivalinta oli uusi.
"Good morning sunshine, the Earth says helloooo!"Vai ei riittänyt, että tultiin herättämään ennen kukonlaulua, piti vielä jatkaa prosessia suihkun turvissa! Shōta tuhahti itsekseen ja kuoriutui kääreistään. Lattia tuntui jääkylmältä paljaiden jalkojen alla, mutta hän laahusti kohti suihkukoppia ja sieltä purkautuvaa höyryä silmät sirrillään ja käsillään hapuillen pelkän äänen opastamana. Ja olihan se semmoinen ääni, että päihitti kompassinkin.
Hizashi ei huomannut mitään, oli jättänyt kylpyhuoneen ovenkin raolleen ihan kiusallaan, että meteli kantautuisi kunnolla Shōtan korviin. Vaikka olihan aamukahvin tuominen vuoteeseen toki herttaista. Ja mitä lähemmäksi suihkukoppia Shōta ennätti, sitä laimeammiksi hänen otsakurttunsa vajosivat.
Sitten hän virnisti. Pitihän sitä nyt jotakin keksiä, ettei jäisi epäselväksi mihin aikaan hänet oli vastaisuudessa soveliasta herättää. Niinpä hän pujahti lasiseinän taakse ja ojensi kätensä kohti Hizashin paljasta selkää.
"HYI KUN SUN KÄDET ON KYLMÄT!"
Shōta hykerteli huvittuneena ja salli Hizashin vetää hänet kuuman vesisuihkun keskelle lämmenneiden käsiensä huomaan. Siinäpä sitä saisi samalla varpaatkin lämpiämään kaiken muun ohessa.