Joulu oli ja meni jo kätevästi juuri kuukausi sitten, mutta mulla on aina joulu ainainen, ainakin jos se on edellytys että voin lukea Malfoyn perheestä hyvän mielen höttöä :3 Perhefluffy on muutenkin mun heikkous, ja yksinkertaisesti aivan ihanaa lukea sitä Malfoyn poppoosta.
(Ja äääk arvaa vaan typosinko eka ton "Malfoyn perheestä" niin että h:n tilalle tuli s... XD Onneks sentään tajusin typoni, koska siis joo enpä tiedä, millaista olisi hyvän mielen höttö (kenen tahansa) Malfoyn pebasta XD)Voi että tää oli söpö pikkufici. Tunnelma oli mukavan kotoinen ja lämmin, ja lukiessa tuli jotenkin rauhallinen olo itsellekin. Vähän kuin olisi ekstrana tuolla Malfoyn perheen jouluiluissa. Ihana salainen kuusihuone
voin niin kuvitella, että siitä ei todellakaan puhuta ulkopuolisille! Mainehan siinä menisi
Haha, en jostain syystä osannut aluksi yhtään odottaa joulutortun todellista merkitystä. Automaattisesti oletin sen liittyvän niihin leivonnaisiin, mutta siinä vaiheessa kun Lucius katosi vaipanvaihtoon, tajusin koko jutun ja alkoi naurattaa. Ja sieltähän se huumorikin tuli hienosti pienellä yllätyksellä mukaan
Tbh mulla ei olis varmaan ollut yhtä hauskaa lukiessa, jos olisin tajunnut joulutortun kaksoismerkityksen heti alussa. Nautin yllätyksistä.
Lucius oli kans jotenki tosi söötti tässä. Myönnän, että pikkasen pehmo Lucius on mun heikkous, joten tätä oli ilo lukea. Jotkut vois sanoa, että se on OOC, ja ehkä se jossain määrissä onkin, mutta mä oon ihan satavarma, että Luciuksella on se pehmeä, rakastava puolensa (olkootkin pieni ja vain harvoille ja valituille). Onhan Rowling itsekin sanonut, että Lucius aidosti rakastaa perhettään.
Sulin myös tossa kohdassa, jossa Lucius ajatteli, että toivottavasti Draco osaisi olla häntä parempi isä, koska äääää dem feels. + Haluun uskoa, että niin tapahtui canonissakin (eikä kukaan voi kääntää mun päätä, ei edes Rowling
).
Äbäbää, nyt on ihanan pehmonen ja kevyt olo tän lukemisen myötä. Kiitän ^^
