Ficin nimi: Colors
Kirjoittaja: Violetu
Fandom: Skam
Genre: Shuffle, näissä ehkä eniten fluff. AU
Ikäraja: K-11
Paritus: Even/Isak
A/N: Paras tapa vältellä muuta kirjoittamista, koulua ym: Ala kirjoittaa shuffleja!
Jälkimmäiset kaksi liittyvät toisiinsa, ensimmäisen voi katsoa liittyväksi samaan tarinaan (epäkronologisesti) halutessaan.
Otsikoitu biisien mukaan.
GhostEven vilkaisi selkänsä taakse. Tuntui aivan kuin joku olisi ollut siinä vielä hetki sitten.
Yö oli laskeutunut niin kuin aina, ja silti tämä tuntui jotenkin erilaiselta. Aivan kuin hän ei olisi ollut yksin. Even meni sulkemaan olohuoneen verhot. Oli niin kylmä.
Taas hän oli tuntevinaan kevyen kosketuksen niskassaan.
”Isak?” Even kääntyi, mutta huone oli ja pysyi tyhjänä.
Even käpertyi sohvannurkkaan. Isak ei ollut enää täällä, eikä tulisi takaisin.
”Tulisin jos voisin” Even kuuli toisen äänen ja värisi taas kylmästä.
ColorsSe oli savuinen ilta, kun he tapasivat. Tiiliseinät naamioituivat viemäristä kohoaviin höyryihin ja Isak seisoi siinä, paino toisella jalalla. Farkut paljastivat aavistuksen ihoa, lonkkaa.
Even ei voinut kuin pysähtyä ja tuijottaa.
”Minuako etsit?” Isakin äänessä oli bravadoa, jota Even ei silti täysin ostanut. Nuoremman silmät pälyilivät syrjemmälle ja Even halusi vain kietoa toisen syliinsä, silittää ja pitää hyvänä ilman, että ikäraja kohoaisi
Sallitun yläpuolelle. Isak näytti niin pieneltä, vaikka kuinka selvästi yritti uskotella muuta.
”Löysin sinut”, Even sanoi ja hymyili silmät niin täynnä rakkautta, että häntä itseäänkin hetken hirvitti. Isak ei kuitenkaan paennut. Nuorempi käveli suoraan hänen eteensä ja asettui seisomaan kevyeen haara-asentoon sormet vyönlenkeissään.
”Vie minut sitten kotiin.”
Even vei.
HurricaneHe pyörivät lakanoissa, laittoivat koko kämpän uuteen uskoon. Mutta vaatteet pysyivät päällä. He polttelivat pilveä ja Isak huokaili kuin kokemus olisi ollut maailman ihanin. Even piti Isakia kainalossaan, kuiskaili tämän korviin kauniita sanoja, paineli suukkoja hiuksiin ja suupieleen.
Isak katsoi häntä silmät sirrillään, epäileväisenä. Mutta välillä nuoremman silmät laajenivat hämmästyksestä aivan kuin Even olisi ensimmäinen mies, jonka Isak oli koskaan nähnyt.
Minä rakastan sinua, Even halusi sanoa, mutta nieli sanat kerta toisensa jälkeen. He olivat vasta tavanneet. Isak myi itseään, ei suudellut suulle, vaikka painelikin välillä ujoja suukkoja Evenin kaulalle.
Even halusi kietoa toisen tusinaan vilttiin ja pistää suojaan maailmalta, pitää kokonaan itsellään.
Tästedes Isak oli hänen ja vain hänen.
***
Palautetta? Ja pliis kirjoittakaa joku pitkä ficci tästä seksityöläis-skenaariosta