MCU: The Duality of Man | S | Tony/Bucky | In English

[Angelina]

Title: The Duality of Man
Author: Angelina
Fandom: MCU
Rating: S
Genre: fluff, Winter soldier as a different personality, not team Cap friendly (mutta ei mitään yltiömäistä bashia kuitenkaan)
Paring: Tony Stark/James "Bucky" Barnes

A/N: LOL :---D Parhaat ideat tulee keskellä yötä. Auri antoi promptin:
"Winter Soldier ja Bucky on eri persoonia, Winter Soldier on sweet on Tony. Bucky voi olla indifferential tai sit se ei haluu act on it. Mut siis voit kirjottaa Buckysta miten vaan kunhan se pointti on nimenomaan Winter Soldier ja Tony."
So, here we are, syytän Auria (ILY <3)

Haasteet: Vuosi raapalehtien, FF100 sanalla 035. Kuudes aisti ja FF1000 sanalla 805. Dualismi

THE DUALITY OF MAN

James Barnes accepted the fact that the Winter soldier would always be a part of him. He didn’t enjoy it, but he accepted it.

The thing that he didn’t accept was the fact that his … other personality was trying to woo Tony fucking Stark.

I’m only doing it because you’re too scared.

James couldn’t help but roll his eyes. These inner monologues were probably the worst - the Winter soldier was constantly there, making rude comments or telling James how to behave. Co-existing was a nightmare.

Quit whining.

James was in control most of the time but usually when he was too stressed or - in worst case scenario - scared, the Winter soldier would come forward and take the lead. After the few times that happened at the battlefield, the soldier took interest in Iron man and decided that he wanted him.

You want him too.

He actually did but there was no way he was ever going to do anything about it. Tony Stark was a remarkable man, who had forgiven James and even welcomed him to his home.

Yes, Tony Stark was a remarkable, gorgeous man, and he definitely deserved a lot better than James and the Winter soldier.

❅ ❅ ❅

Touch him.

James was doing his best ignoring his annoying counterpart while Tony was fixing his biomechanical arm. Princess Shuri did an excellent job with it but unfortunately with all the battles and fighting the bad guys, it needed regular maintenance.

Touch him.

“Shut the fuck -”

James didn’t realize he spoke out loud, not before Tony stopped working and looked at him wide eyed.

James panicked.

“I’m sorry”, he said quickly, “I didn’t mean… I was talking to the freakin’ soldier, I promise! God I’m such a freak.”

James actually heard the soldier clicking his tongue, but Tony just smiled at him and continued his work.

“The soldier’s bothering you?”

No, I’m not bothering the idiot.

“Constantly.”

“I’m sorry to hear that”, Tony said honestly, “but I have to say, he is quite the company sometimes.”

James felt the soldier beaming. It felt weird.

“Oh?”

“Yeah, he’s so… straightforward. Honest. Doesn’t take bullshit and doesn’t fake anything. That’s more than I can say with the most people here.”

James knew that Tony was referring to the Rogues. Things were awkward between them to say the least and James could sense that Tony didn’t trust his old teammates.

Who could blame him? Oh, your best buddy Rogers and that fucking witch.

“Excluding you, of course”, Tony continued softly, “and you're quite the company too.”

It was James' turn to beam, although he tried to tone it down a bit so that he didn't seem like a creep.

Now touch him!

❅ ❅ ❅

Tony stumbled from his workshop in the middle of the night, craving for a cup of coffee. He usually had his coffee down in the shop because he didn’t want to come across with the Rogues but during the night he felt that it was safe.

He was walking past the common room when he saw a dark figure sitting on the couch.

“James?”

The familiar face turned to look at him but the expression was pure Winter soldier.

So was the answer.

“No.”

Tony chuckled.

“Yeah, I kinda noticed. You two look very… different. If that makes any sense.”

“It does”, the soldier answered simply.

“Well, don’t let me bother you. I was just getting my -”

“Coffee”, the soldier finished Tony’s sentence, “I know. I made it for you already.”

“You made…?”

The soldier stood up and walked into the kitchen and Tony followed him. There was a perfectly full coffee pot ready for him and his favorite mug was already on the counter.

Tony looked at the mug and then the soldier.

“How did you…”

The soldier smiled briefly, poured the coffee and gave the mug to Tony.

“I'm doing what Barnes is too afraid to do.”

❅ ❅ ❅

James was furious.

The soldier was getting out of control and didn’t listen when he tried to reason with him.

Because that makes no sense.

James was well aware that the Winter soldier was making Tony coffee and snacks in the middle of the night. He was also well aware that after Barton told Tony to “balance his bow like yesterday”, the soldier had actually taken the bow from archer’s hands and snapped it in half.

That had actually been kind of funny, but that was beside the point. Tony was a genius so it was only a matter of time before he realized what was going on.

Well it’s about damn time.

Truth to be told, James wanted nothing more than Tony to be his. He's been crushing on the mechanic since the day they talked things through and that was months ago. But he also wanted to give Tony some space and not throw himself on him, like the soldier was doing. That was beyond creepy.

It is not.

Tony didn't seem to mind it, though. He was more open with James too, talking even more than usual and sharing stuff about his life.

It felt really nice.

❅ ❅ ❅

After the fight against god knows what from who knows where, James was once again sitting in Tony’s workshop. The mechanic was tinkering around his shoulder blade and humming some kind of tune that James didn’t recognize.

It was awfully domestic and James loved every second of it.

“So”, Tony said and James could hear the smile in his voice, “the soldier has been acting… weird.”

James closed his eyes for a second and took a deep breath.

“Weird?”

“Oh don’t give me that, Barnes”, Tony said and laughed, “you know exactly what I mean.”

Yeah, stop acting stupid.

“I’m sorry”, James finally said, “I tried to make him stop, but he’s very… determined.”

“I can see that.”

There was a moment of silence between them, before Tony put his tools down and turned to look James in the eyes.

“I was just wondering… Is it just him?”

James blinked.

“What?”

“Is it just him, or is there a possibility that you might feel the same about me?”

If you fuck this up now, I’m going to -

“Yes”, James breathed, “I mean I do. Feel the same. About you.”

Tony smiled brightly and it was the most beautiful thing that James or the soldier had ever seen. They just stared each other, before James felt the soldier nudging him forward.

“Can I kiss you?”

Tony didn’t bother answering - he grabbed James by his shirt and forced their lips together - and it was the best answer he could give.

Fucking finally.

[Sylikisu]

Rekisteröidyin lukemaan suomalaista fictionia, mutta näköjään ensimmäinen teksti, jonka täältä luen on kuitenkin englanniksi.  WinterIronia on jonkun verran tullut luettua, koska hei, onhan se ihan luentavaa, että Stark ratkaisee ongelman kuin ongelman.  Tässä oli hieno idea, että Barnesilla oli kaksi persoonaa, jotka tiesivät toisistaan ja vähän kilpailivatkin keskenään. Tony saa kaksi miestä yhdellä iskulla. Ei huono diili sille. Mut siis ihana ficci ja sai hyvälle tuulelle. 

[Violetu]

Niceeee. Yks trope jota rakastan, on just tää, että Bucky ja Winter Soldier on kaks eri persoonaa, love it. Tää toimi saumattoman hienosti, ja jotenkin WinterIron oli tällä lailla tavallista helpompaa ostaa, kun aloite koko juttuun ei tullut suoraan Buckylta, vaan ensin siltä toiselta

Tosi osuva tyyli (fontti/muotoilu) Winter soldierille tuo kursivoitu ja lihavoitu, jotenkin korosti sen persoonan voimaa ja tiettyä "pimeyttä".
Vaikka pehmohan sekin selvästi on, kahvia ja snackseja Tonylle keskellä yötä, suloista :')
On se hyvä kuitenkin, että ne sentään halusivat Buckyn kanssa samaa asiaa, johon Buckykin sitten lopulta taipui tapeltuaan vastaan selvästi pelkästä periaatteesta

Tämä oli söpö, kiitän ^^

~Violet

[tirsu]

Meinasin iloisesti kirjoittaa tän kommentin englanniksi, kun ficcikin oli englanniksi. Sitten tajusin, että voin yhtä hyvin kirjoittaa sen suomeksi, sillä kirjoittaja ymmärtää sen.

Heipparallaa! Nappasin tämän kommenttikampanjasta, koska muuten en olisi koskaan saanut aikaiseksi kommentoida (kärsin kommenttiujoudesta) vaikka tämän luin viime viikolla. 

Winteriron on rakkaus. <3 Olen törmännyt moniin Winteriron ficceihin, joissa Soldier on oma persoonallisuutensa, mutta tämä on eka finissä. Parasta näissä ficeissä on se, että Tony saa tuplasti rakkautta, Buckylta ja Soldierilta, ja sen mun kullanmuru ansaitsee. Siis, kuka muka ei rakastaisi Tonya? Sehän on mahdotonta.

Tämä oli tosi hauska. Buckyn ja Soldierin keskinäiselle kinastelulle keskustelulle ei voinut muuta kuin naureskella. Kaksikon (kai sitä niin nyt voi sanoa? leikitään ainakin niin) eroavaisuudet tulivat hyvin esiin; Soldier on toiminnan mies ja Bucky on nykyään hieman epävarmempi, varovainen ja rauhallisempi sekä toimii harkitsevaisemmin. Ja siis, Bucky kulta hei, te olette Soldierin kanssa Tonyn arvoiset. Voisin myös hyvin kuvitella, että Tony ajattelee, ettei itse ole Buckyn ja Soldierin arvoinen. (Tuohon ajatukseen, että ei ole toisen arvoinen, on kyllä helppo samaistua.)

Ihanaa, että Tony erotti (tietty) Buckyn ja Soldierin toisistaan tietyistä asioista, kuten ilmeistä, ja että Tony piti heistä molemmista yhtä paljon. Itselläni on syntynyt sellainen mielikuva, että muut eivät ihan pidä Soldierista, koska too scary.

Soldier keittelemässä Tonylle yöllä kahvia ja valmisteli välipaloja, voi että, ihan mahdottoman suloista. ^ ^ Ja se kun Soldier vaan totesi tekevänsä sen, mitä Bucky ei uskaltanut tehdä vaikka olisi halunnutkin. Tää ficci sai mut vuoronperään nauramaan (sori vaan Bucky, että nauroin silloin, kun puhuit vahingossa ääneen) ja olemaan aaawws!

Tää on kokonaisuudessaan aivan mahtava ficci, mutta tuo vika pätkä on vaan niin loistava. Myönnä pois, Bucky, oot kiitollinen Soldierille, että pääsit viimein pussailemaan Tonyn kanssa. Ja tuo loppu, jossa Soldier oli että vittu viimeinkin. Todellakin, olen kanssasi samaa mieltä. Jo oli aikakin.

Kiitos tästä mahtavuudesta. Rakastan tätä. Tää on yksinkertaisesti paras Bucky ja Soldier eri persoonina-ficeistä, jonka oon lukenut.

-tirsu

[Vendela]

Täällä olen, vihdoinkin

Toisaalta ihan hyvä, että säästelin tämän ficin sellaiseen hetkeen että pystyin rauhassa keskittymään ja nautiskelemaan tästä, sillä kyllä tämä oli ♥ Tuo ajatus, että Soldier "asuu" Buckyn sisällä on itse asiassa aika toimiva ja herkullinen. Se, miten Soldier ohjaili Buckya oli toimivaa ja loppu olikin sitten aivan täydellisen ihana

Tuo Tonyn näkökulman "välirapsu" oli teknisesti oikein pätevä ja toimiva. Se katkaisi kivasti Buckyn näkökulman ja vei tarinaa jouhevasti eteenpäin. Eli todella onnistunut toteutus siinä mielessä Muutoinkin viiden rapsun mitta oli sopiva ja tasapainoinen.

Loppu oli tietenkin juuri sellainen kun pitikin! Tykkään niin kovasti suukoista ja kaikesta söpöilystä, ja etenkin tämä:

“I was just wondering… Is it just him?”

James blinked.

“What?”

“Is it just him, or is there a possibility that you might feel the same about me?”

If you fuck this up now, I’m going to -

Voin niin kuvitella Soldierin uhkailevan Buckya

Kiitos tästä, pidin ja nautin!

Vendela

[Angelina]

Ihanaa kommentteja :'3 <3

Sylikisu: WOAH, en vieläkään pysty käsittään että ensimmäinen sun Finissä lukema teksti oli multa ja vielä WinterIronia! Tää shippi ansaitsee kyllä enemmän rakkautta, joten todella hienoa että tykkäät siitä ♥ Tony on tässä kyllä etuoikeutettu, nimenomaan kaksi miestä yhdellä iskulla Kiitos!

Violetu: Joo, siis aluksi vierastin sitä että Bucky ja Soldier on eri persoonat (varsinkin, kun oli ficcejä joissa Winter soldier paritettiin Tonylle, mutta Bucky ei ja olin vähän että... wut), mutta nyt oon tykästynyt siihen ihan hirveesti! Hyvä että tykkäsit tuosta muotoilusta, mietin ensin että onko se liian obvious, mutta halusin kuitenkin erottaa sen selkeästi. Kiitos kommentista <3

tirsu: Naaww, ei tarvitse yhtään ujostella, pienetkin kommentit on ihan mahtavia saada, saati sitten tällaiset :')) JA ÖÖ JUURI NIIN, kuka ei rakasta Tonya?! Se on perfection <3 Ihana kuulla, että tuo huumorikin tuli esiin, koska halusin tästä leppoisan söpöilyn ohella humoristisenkin. Pidän muuten myös siitä ajatuksesta, että muut eivät erityisemmin välitä Soldierista (eikä tämä muista), vaan se on nimenomaan Tony, joka saa Winterin parhaat puolet esiin :3 Kiitos, oikeasti meinasin vähän niiskuttaa näin ihanalle kommentille :'3 <3

Venkku: FINALLY! :''D No ei vaan, arvostan aina että jaksat lukea ja kommentoida mun räpellyksiä. Soldier/Tony interaction on kyllä aika precious, pitää varmaan kirjoittaa siitä joskus enemmänkin :'D Halusin kuitenkin pitää parituksen Tony/Buckyna, vaikka Auri promptissaan painottikin tuota Winter-puolta, mutta.... Taiteilijanvapaus jälleen kerran Söpöilyä on aina pakko olla, kiitos muru ♥

[DulzGraham]

Kommenttikamppanja, jadajada. Oisin kyllä kommentoinut tätä ilmankin, mutta oon ollu niin huono lukemaan suomenkielistä fanficciä viimeaikoina, että tää vähintäänkin nopeutti tän ficin löytämistä. (as in en oo lukenu finistä paljon mitään, joten vaikka tää on englanniks - en ois tullu löytäneeks.)

Lyhyt, ytimekäs ja suloinen. What's not to like? Luen liian vähän ficcejä buckysta (ja winterironista!) ja tää on varmaan eka missä törmään tähän dual persona -ideaan. Mikä on ihan hemmetin hyvä. Mulla on joku muistikuva että oisin puhunu aiheesta esim Aurin kanssa? Mutta lähinnä siinä konseptissa, että Winter Soldier on se pahis tms. Kun tässä hän ei oo pahis, ehkä korkeintaan antisankari. (ja tosi hot.)

Jos oisin Tony, hyppisin ilosta. Aika hemmetin hyvä diili tämmönen, kaks miestä yhdessä paketissa! Tony on kanssa ihan <333 tai siis millon ei ois, tony on aina <3. Mun akilleen kantapää. Kryptoniitti. Tony on tässä ficissä niin onnellinen että mun sydän hajoo. Sillä on kaikki hyvin. Aww hyräilevä Tony <3

Fuck tää oli söpö. Ja sopivasti hot, thanks to WS. Vitun urpo kriippaa jossain pimeessä huoneessa odottamassa että Tony kävelis ohi <33

Could keep on blabbering. In nutshell: tää toimii, tää on ihan hemmetinmoinen hyvänmielen ficci, sun englanti on soljuvaa ja sujuvaa, ja hahmot on oikeen uskottavia. Thanks!

[Angelina]

Graham: Jeee, ilahduin kovasti kun nappasit tän Kommiksesta ♥ Bucky on itellekin (edelleen) vähän oudompi hahmo, vaikka WinterIronia onkin tullut aika paljon luettua. Tää paritus ansaitsis ehdottomasti enemmän huomiota ja contentia muutenkin, pitää itekin ryhdistäytyä sen osalta ::: D Tätä "Bucky and Soldier are different personalities"-juttua löytyy ao3:sta jonkin verran ja se on kyllä yleensä niin herkkua tavaraa että noms, kiva siis että tykkäsit :33 Tony on parasta, WinterIron on rakkaus ja tulin niin hyvälle tuulelle tästä kommentista! Parasta, että Soldier oli kaiken muun lisäksi vielä hot, koska no, onhan se Kiitos :'))) <3

[Waulish]

Yes, Tony Stark was a remarkable, gorgeous man, and he definitely deserved a lot better than James and the Winter soldier.

C'moon hei, miten niin muka, mikä voisi olla parempaa ja sopivampaa kuin James ja Winter Soldier?

Supermielenkiintoinen idea tässä fikissä! Minun oli heti jotenkin helppo ostaa tällainen persoonallisuusksien jakautuminen ja taisto, joka ilmenee erityisesti silloin, kun on erityisen stressaantunut, väsynyt tai peloissaan. Silloinhan ihmismieli on usein hauraimmillaan, ja vaikka James kuinka pyrkisi pitämään Talvisotilaan kurissa, se puskee esiin, sillä se on erottamaton osa häntä. Luulen, että aika monella ihmisellä on kokemusta tällaisista erilaisista persoonallisuuden puoliskoista, myös niillä joilla ei ole mitään varsinaisesti jakautunutta persoonallisuutta tai useampia identiteettejä. Voi olla esimerkiksi ihan vain yksi puoli, joka on tosi itsetietoinen ja haluaa kontrolloida kaikkea itsessä ja omassa käytöksessä, ja sen kääntöpuolella voi sitten olla vaikkapa spontaaniutta, irrottelukykyä ja hyväksyntää. Tässäkin on selvästi havaittavissa se, miten Bucky nolostelee ja märehtii ja murehtii, kun taas Talvisotilas ei perusta jahkailusta ja pistää tuulemaan. Tässä tapauksessa tämä dualismi on toki astetta konkreettisempaa kuin sellainen ihan tavanomainen itsensä kanssa kamppailu.

Olen jotenkin tosi hyvilläni siitä, että sekä Bucky että Talvisotilas kokevat romanttista vetoa Tonyyn, vaikkakin kumpikin omalla tavallaan. Voisi olla aika raastavaa, jos toinen ei kokisikaan ja toinen taas ei mitään muuta haluaisi kuin olla Tonyn kanssa! On ihanaa seurata, miten vähitellen tunteiden osoittaminen saa vallan. Vahvasti veikkaan, että sisäinen ristituli helpottaa, kun kumpikin persoona on tavallaan saanut haluamansa ja päässyt jonkinlaiseen rauhaan ja yhteisymmärrykseen keskenään. Useinhan on niin, että mitä kovemmin yrittää jotain kätkeä tai muuttaa, sitä vahvemmin se vain puskee esiin, joten hyvä, että tilanne ratkeaa näin mukavissa merkeissä kaikille osapuolille.

Tonylle on pakko nostaa hattua siitä, miten luontevasti hän kaiken ottaa ja miten sinut hän vaikuttaa tilanteessa olevan, vaikka hän selvästi erottaakin Talvisotilaan Jamesista ja toisinpäin. Hän saakin tässä osakseen ikään kuin kaksin verroin rakkautta, kahdella eri tavalla tulkittuna ja toteutettuna, ja silti hän välittää tunteidensa kohteesta kokonaisuutena. Aww!

Kiitos, olipa tämä kivaa luettavaa, ja tämän nimi on itse täydellisyys! -Walle

[Angelina]

Walle: Hihi, Tony ja Bucky ovat molemmat usein mestareita itsensä vähättelyssä, kuten tässäkin tekstissä Bucky-raukka ajattelee olevansa ihan totaalinen sekasotku itsensä ja toisen persoonansa kanssa, mutta Tony onneksi tykkää molemmista <3 Mä oon itseasiassa joskus lukenut sellaisen ficin, jossa Soldier oli aivan lääpällään ja kiintynyt Tonyyn, kun taas Bucky oli selkeästi vastahakoisempi ja aivan pihalla siitä, että miksi Soldierilla on moisia ajatuksia :'D Se kuitenkin onneksi päättyi lopulta parhain päin, mutta sellainenkin näkökulma tähän voi olla! Tää on kyllä mielenkiintoinen trope tälle paritukselle, oon miettinyt että tähän pitäisi ehkä sukeltaa hieman syvemmällekin... Nimestä en voi ottaa kunniaa, muistaakseni sekin oli Aurin käsialaa, mutta sopiihan se tähän kuin nyrkki silmään Kiitos hirveästi ihanasta kommentista, tää on yks mun omista suosikeista joten mahtava kuulla että tykkäsit ♥

[Felia]

Oih, tämäpäs oli kivan erilainen!

Hauska idea laittaa Winter soldier ja Bucky eri persooniksi - tai siis tavallaanhan ne onkin, mutta tässä Bucky vain on kontrollissa. Ainakin melkein. Oli kyllä hauska seurata, kun Winter soldier yrittää iskeä Tonya ja Bucky parhaansa mukaan yrittää jarrutella tätä. Mutta kuitenkin se homma lopulta sitten päätyi lähtemään käsistä. Ja ehkä hyvä niin. Pakkohan se jonkun oli toimia, muutenhan kaikki olisi vain mennyt jahkailuksi.

Onneksi sentään molemmat persoonat tykkäsivät Tonysta. Olisi voinut olla vähän vaikeempi tilanne, jos vain toinen olisi pitänyt. Ja toki hyvä, että Tonykin piti Buckyn molemmista persoonista. Vaikka tuo "kamppailu" / vaihtelu ei varmasti kahden persoonan välillä olekaan aina helppoa, niin hyvä, että Bucky on kuitenkin sinut sen kanssa. Tonykin tosiaan vaikutti asian ottavan hyvin rennosti, mikä on myös hyvä. Eipähän tule yllätyksiä.

Tuosta kaikesta nolostelusta ja jarrutteluista huolimatta tää oli tavallaan myös todella söpö teksti. Varsinkin tuo loppu oli ihana. ♥ Se on ihan huippua, kun tunteiden selvittelyn jälkeen pari päätyy suutelemaan. Ei varmaan jäänyt epäselväksi, mutta siis, pidin hirmusen paljon!

Tuhannet kiitokset ♥

[Angelina]

Felia: Hahaa, tää on ao3:n puolella melko suosittukin trope, että kirjotetaan Bucky ja "Winter" erillisiksi persooniksi ja kieltämättä tätä oli kyllä aika hauska kokeilla Voin vaan kuvitella, miten ärsyyntynyt Winter on ollut Buckyn saamattomuudesta, kun hän itse olisi jo ihan valmis tekemään aloitteen :''D Ihastunut Winter Soldier on kyllä adorable ja onneksi Buckykin lopulta sai otettua itseään niskasta kiinni, vaikka tarvitsikin siihen Tonyn tekemään aloitteen. Hitsit, tätä kuviota pitäs ehkä hyödyntää enemmän, nyt taas muistin miten kivaa tää oli! Kiitos jälleen ihanasta kommentista ♥♥

[flawless]

Tämä Buckyn ja Winter soldierin kirjoittaminen erillisinä persoonina toimii kyllä loistavasti sun kynästä, varsin herkullisiin vihjauksiin ja hauskoihin laineihin se ainakin johti Tästä näki että sulla oli hauskaa tätä kirjoittaessa, tässä oli sellainen hyväntuulinen ja humoristinen tunnelma joka kannatteli tekstiä hyvin ja teki tästä varsin hauskaa luettavaa. Mä aattelin että otsikko viittaa johonkin Buckyn angsteiluun menneisyydestään, mutta tällainen hauskempi duality oli kyllä varsin tervetullutta myös. Söpöä kuinka erilaiset tavat Buckylla ja Winterillä oli flirttailla, ihanaa kuinka estoton toinen oli ja kuinka vaikea olo toiselle taas siitä tuli

“The soldier’s bothering you?”

No, I’m not bothering the idiot.

“Constantly.”

Winterin ehkä paras laini kuitenkin oli tuo lopun repla, hahaa. Mikä loistava tapa päättää tämä teksti Nautin tästä kovasti ja oonkin lukenut tämän useampaan kertaan, koska tästä vaan jää niin hyvä ja hauska fiilis aina. Kiitos!

[Angelina]

flaw: Hahha joo, mulla todellakin oli hauskaa tämän kanssa ja tosiaan postausajankohdastakin näkee, ettei tätä ehkä oo ihan terävimmillä aivoilla kirjoitettu Oon sanonut aiemminkin että tällä asetelmalla pitäisi leikkiä enemmän, mutta sitten se aina vaan jotenkin jää! Buckyn ja Winterin kovin erilaisilla luonteilla on kiva leikkiä, varsinkin kun molemmat tietysti ovat yhtä kiintyneitä Tonyyn Kiitos hirveästi kivasta kommentista, kiva että tykkäsit ♥♥