Otsikko: Manteleita ja lumisadetta
Fandom: Star Wars
Kirjoittaja: Violetu
Ikäraja: Sallittu
Hahmot: Obi-Wan & Anakin
(Lopullinen sijoituspaikka: Rinnakkaistodellisuus)
Summary: Obi-Wan kanaemoilee joulukuussa kolmena eri vuonna.
A/N: Tässä on nyt ehkä neljän päivän spurttiraapaleet. Koulu kusee niin ankarasti työmäärällään luovan kirjoittamiseni muroihin, että syyllisyys on silmitön, kun kehtaan kirjoittaa muutakin kun ryhmätöitä ja lukea muutakin kun tenttikirjoja.🙈 Voisiko olla jo joululoma?
Nauttikaa Obi-Wanin ja 11-13-vuotiaan Anakinin (hän kasvaa vähän raapaleiden myötä) joulupehmoilusta <3
***
Manteli
Anakin oli myrtynein mielin, ja Obi-Wan kyllä tiesi miksi.
Jedien yhteisellä joulupuurolla manteli ei ollut sattunut Anakinin lautaselle, niin kuin kahtena edellisenä vuonna. Poika oli kohta 11-vuotias, ja kaiken järjen mukaan tällaisen pikkujutun ei olisi enää pitänyt harmittaa toista, mutta.
Obi-Wan tunsi padawaninsa. Anakinin tunteet olivat aina olleet suuremmat ja kiihkeämmät kuin monilla muilla, eivätkä sellaiset tuosta noin vain kadonneet, vaikka pojalle tuli lisää ikää. Anakin halusi niin kiihkeästi olla kaikessa paras, että välillä se huoletti Obi-Wania.
Ajatella, että moinen saattoi tiivistyä yhteen pieneen manteliin, jonka saaminen oli täysin tuurista kiinni.
“Anakin”, Obi-Wan laski lempeästi kätensä toisen olkapäälle, ja Anakin havahtui murjotuksestaan.
“Niin, mestari?” Anakinin hymy ei ulottunut silmiin saakka.
Obi-Wanin sydämeen sattui nähdä toisen teeskentelevän hänen vuokseen. Tilanne oli jotenkin korjattava.
“Voisimme mennä tämän jälkeen käymään kuppilassa, ja jättää huomisaamun meditaation väliin, jos haluat. Olet edistynyt niin paljon viime aikoina”, Obi-Wan kuuli sanovansa.
Ei se aivan totta ollut, mutta kyllä Anakin oli jonkin verran edistynyt.
“Todellako?” Anakinin silmät kirkastuivat, ja Obi-Wan nyökkäsi.
“Mahtavaa!” Anakin pomppasi saman tien ylös tuolistaan ja alkoi kiskoa Obi-Wania ovea kohti.
Obi-Wan ei voinut olla miettimättä, että ehkä hänen tulisi Anakinin tunteiden lisäksi olla huolissaan myös siitä, miten tärkeää hänelle itselleen oli pitää padawaninsa iloisena.
Kiltti
Obi-Wan tajusi olleensa liian kiltti vasta siinä vaiheessa, kun Anakin seuraavanakin vuonna Jedien joulupuuron jälkeen oletti, että he menisivät kuppilaan, ja seuraavan aamun meditaatio jätettäisiin väliin. Tällä kertaa Anakin oli saanut mantelin, ja halusi nyt juhlistaa sitä Obi-Wanin kanssa.
Anakin oli viime aikoina ryhtynyt vihdoin pyörimään enemmän muiden padawan-kokelaiden seurassa, joten Obi-Wanilla ei ollut sydäntä kieltäytyä, kun toinen nyt vapaaehtoisesti halusi viettää aikaa mestarinsa kanssa.
Vaikka sen tapahtuminen yhteisen meditaation kustannuksella kyllä hiukan harmitti.
Anakin oli aina inhonnut meditointia, kun taas Obi-Wan enimmäkseen rakasti sitä.
Ehkä heidän pitäisi jättää ensi vuonna joulupuuro väliin ja käyttää siihen tuhraantuva aika yhteiseen meditointisessioon.
Kynttilät & lumisade
“Anakin, sytyttäisitkö kynttilät ikkunalaudalla?” Obi-Wan huikkasi keittiöstä olohuoneeseen, ja sai vastaukseksi kärsivän huokauksen, jota seurasi kuitenkin tulitikkujen ääni.
Obi-Wan tiesi, että oikeasti Anakin nautti kynttilänvalosta ihan niin kuin hänkin. Poika vain rupesi olemaan siinä iässä, jossa lapset alkoivat esittää, että aikuiset olivat heidän mielestään noloja.
Obi-Wan yritti olla ottamatta henkilökohtaisesti niitä kertoja, kun Anakin valitsi ikäistensä seuran mestarinsa sijaan.
Silti hän ei voinut olla hiukan surematta sitä pientä poikaa, joka oli vielä muutama vuosi sitten tarvinnut Obi-Wania niin paljon, että Obi-Wan oli kerran jos toisenkin herännyt yöllä siihen, että Anakin hiipi hänen makuuhuoneeseensa ja asettui pienelle kerälle Obi-Wanin sängyn viereen.
“Obi-Wan, tule katsomaan!” Anakinin ääni havahdutti Obi-Wanin mietteistään, ja Obi-Wan riensi olohuoneeseen katsomaan, mikä oli saanut Anakinin yhtäkkiä niin innostumaan.
Asia selvisi, kun Obi-Wan vilkaisi värisevien kynttilänliekkien ohi ikkunasta ulos.
Ulkona oli alkanut tupruttaa niin sakeasti lunta, ettei Obi-Wan muistanut koskaan nähneensä Coruscantissa sellaista säätä.
Hänellä kesti hetken tajuta, että tämä oli varmaan ensimmäinen kerta koskaan, kun Anakin näki lunta.
Poika näytti ikäistään nuoremmalta katsellessaan lumisadetta suu auki, silmät loistaen.
Obi-Wan nappasi sohvalta viltin ja kietoi se Anakinin hartioille. Olohuoneen ikkunoista veti, ja Anakin oli aina ollut herkkä kylmälle. Obi-Wan tiesi sen paremmin kuin kukaan muu.
“Anakin, mene sohvalle istumaan, ettet palelluta itseäsi. Minä haen meille teetä.”
“Joo joo”, Anakin vastasi edelleen lumisadetta tuijottaen.
Obi-Wan hymyili lämpimästi itsekseen ja riensi keittiöön tarkistamaan, joko vesi oli kiehunut. Anakinilla oli tapana valittaa, ettei Obi-Wanin keittämä tee maistunut miltään, joten tänään Obi-Wan ripotteli juoman sekaan muutamia kyseenalaisesti hankittuja tatooinelaisia mausteita, koska oli niin hyvällä tuulella.
Anakin istui sohvalla, edelleen vilttiin kääriytyneenä ja lumisadetta tuijottaen, kun Obi-Wan tuli olohuoneeseen teekuppien kanssa.
“Mestari…” Anakin aloitti hiukan epävarmasti, kun he olivat hetken istuneet hiljaisuudessa kumpikin omasta teekupistaan siemaillen.
“Niin, armas padawanini?” Obi-Wan valpastui, nykyään oli sangen harvinaista Anakinilta arastella yhtään minkään kysymyksen esittämisen kanssa.
“Voitaisiinko… tai siis voisinko saada… äh. Ei mitään, unohda koko juttu”, Anakin punastui harmistuksesta, laski teemukinsa kolahduksella sohvapöydälle ja kääriytyi tiukemmin vilttiinsä.
“Anakin, kysy vain. Lupaan, että voit saada melkein mitä vain. Kunhan se ei ole vapautus huomisesta meditaatiosta”, Obi-Wan hymyili toivoakseen rohkaisevasti.
“Mietin vain että voisinko saada… halauksen”, lauseen lopussa Anakinin ääni kutistui tuskin kuuluvaksi kuiskaukseksi, ja poika hautasi kasvonsa vilttiinsä.
Obi-Wan tunsi sydämensä sulavan.
“Totta kai”, hän joutui hiukan nieleskelemään kurkkuunsa noussutta palaa. Jedit eivät olleet tunnettuja fyysisistä hellyydenosoituksista, mutta jos Anakin halusi halauksen, tämä todellakin saisi halauksen.
Obi-Wan levitti käsivartensa ja kietoi padawaninsa tiukkaan syleilyyn.
Hetken päästä Anakin vastasi halaukseen.
